dc.contributor.author | Saastamoinen, Robin | |
dc.date.accessioned | 2024-04-22T11:26:37Z | |
dc.date.available | 2024-04-22T11:26:37Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94410 | |
dc.description.abstract | Voimaharjoittelulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille
kaikenikäisillä. Säännöllisen voimaharjoittelun myötä elimistössä tapahtuu niin hermostollisia
kuin rakenteellisiakin muutoksia, jotka selittävät lihasvoiman ja lihaksen kasvua. Ravitsemus
niin ikään tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Sen lisäksi sillä on vaikutusta säännöllisen
voimaharjoittelun seurauksena ilmentyviin adaptaatioihin. Yksilölliset eroavaisuudet
voimaharjoittelun adaptaatioissa voivat olla suuria, mutta käsitystä näihin vaikuttavista
tekijöistä ei juuri ole. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää ravitsemuksen vaikutuksia
maksimivoiman ja lihaksen poikkipinta-alan muutoksiin ja tarkastella, selittävätkö
ravitsemukselliset tekijät yksilöiden välisiä eroja adaptaatioissa.
Tutkimus koostui 12 viikon voimaharjoittelujaksosta sekä alku- ja loppumittauksista.
Tutkittavat (n = 174) olivat iältään 36 ± 6,4-vuotiaita, eikä heillä ollut aiempaa kokemusta
systemaattisesta voimaharjoittelusta. Tutkimuksessa mitattiin horisontaalisen jalkaprässin
yhden toiston maksimi (1 RM) ja vastus lateralis -lihaksen poikkipinta-ala (VL CSA)
ultraäänellä alku- ja loppumittauksissa. Ravitsemuksellisia muuttujia tarkasteltiin viiden eri
kyselyn avulla sekä energiansaantia kehon painon muutoksella.
VL CSA ja 1 RM kasvoivat tilastollisesti merkitsevästi keskimäärin 13,7 ± 5,0 % (p < 0,001)
ja 19,2 ± 9.4 % (p < 0,001). Ravitsemuksellisista muuttujista mikään muuttuja ei ollut
yhteydessä 1 RM muutokseen, poikkeuksena naiset, joilla korkeampi pistemäärä EDE-Q
syömisen rajoittaminen -osiosta yhdistyi pienempään 1 RM:n muutokseen (r = -0,210,
p = 0,025). Suurempi kasvisten käyttötiheys (-0,213, p = 0,006) ja ja korkeampi pistemäärä
ruokavalioindeksistä (r = -0,211, p = 0,006) yhdistyivät heikompaan VL CSA:n muutokseen.
Lisäksi suurempi kehon painon muutos yhdistyi suurempiin muutoksiin sekä 1 RM:ssa
(r = 0,166, p = 0,029) että VL CSA:ssa (r = 0,399, p < 0,001). Tutkittavien jako VL CSA:n
suhteellisen muutoksen perusteella kolmeen ryhmään kehittyneisyyden mukaan osoitti, että
korkean kehityksen ryhmässä kasvisten käyttötiheys oli pienempää kuin muissa ryhmissä
(p = 0,013). Lisäksi kohtalaisen ja korkean kehityksen ryhmissä kehon paino kasvoi
harjoitusjakson aikana, kun taas matalan kehityksen ryhmässä ei havaittu muutosta (p < 0,001).
Harjoittelemattomilla aikuisilla ravitsemuksen vaikutus 1 RM:n tai VL CSA:n muutoksen
voimaharjoittelun alkuvaiheessa on vähäinen. 1 RM:n ja VL CSA:n muutoksissa havaittiin
kuitenkin yksilöiden välillä suurta vaihtelua. Ryhmien välillä vain kasvisten käyttötiheys ja
kehon painon muutos erosivat. Näin ollen muutoksia voimaharjoittelun adaptaatioissa
harjoitusjakson alkuvaiheessa selittänevät suuremmalta osin muut tekijät kuin ravitsemus.
Havaitut yhteydet VL CSA:n muutoksen ja kehon painon, kasvisten käytön ja
ruokavalioindeksin välillä olivat heikkoja, mutta ne voivat antaa viitteitä siitä, että liian suuri
määrä matalan energiantiheyden elintarvikkeita voi heikentää lihashypertrofiaa. | fi |
dc.description.abstract | Resistance training has significant positive effects on health and well-being regardless of age.
In addition, resistance training is also an essential part of maintaining and developing physical
performance. With regular resistance training, both neural and structural changes occur, which
explain the increase in muscle strength and muscle growth. Nutrition as well supports human
health and well-being. It also has a significant impact on the adaptations that occur as a result
of regular resistance training. Individual differences in resistance training adaptations can be
large, but there is little understanding of the factors that influence these differences. The aim of
this study is to investigate the effects of nutrition on changes in muscle strength and muscle
cross-sectional area and to examine whether nutritional factors explain the differences in
interindividual adaptations.
The study consisted of a 12-week resistance training period and pre and post measurements.
Participants (n = 174) were aged 36 ± 6.4 years with no previous experience of systematic
resistance training. One repetition maximum (1 RM) of the horizontal leg press and the vastus
lateralis muscle cross-sectional area (VL CSA) by ultrasound was measured pre and post.
Nutritional variables were assessed using five different questionnaires.
On average, the VL CSA increased by a 13.7 ± 5.0 % (p < 0.001) in the whole study group. The
1 RM increased by an average of 19.2 ± 9.4 % (p < 0.001). None of the nutritional variables
was found to be associated with the change in 1 RM, except for the EDE-Q eating restriction
scoring section in women (r = -0.210, p = 0.025). Changes in VL CSA correlated with vegetable
intake frequency (r = -0.213, p = 0.006) and health diet index (r = -0.211, p = 0.006). The
division of participants into three groups according to the relative change in VL CSA showed
that the high-responders had lower frequency of vegetable intake than the low- and moderateresponders (p = 0.013). Also, positive correlation between body weight change, 1 RM
(r = 0.166, p = 0.029) and VL CSA (r = 0.399, p < 0.001) were observed. In addition, differences
in body weight change were also observed between the groups (VL CSA), while moderate and
high-responders gained weight whereas the low-responders did not (p < 0.001).
In untrained young and middle-aged adults, the effect of nutritional factors on changes in
muscle strength or muscle CSA early in the resistance training period is small. However, the
interindividual variability in the change in 1 RM and VL CSA was large. Nutritional factors did
not differ between low-, moderate- and high-responders, except the vegetable intake and body
weight change. Thus, changes in adaptations to resistance training early in the training cycle
seem to be largely explained by factors other than nutrition. The associations found in this study
between frequency of vegetable intake, health diet index and body weight change with change
in VL CSA were weak and should be viewed with caution but may suggest that too high amount
of low energy density food may decrease muscle hypertrophy adaptations. The results are more
suggestive of further research. | en |
dc.format.extent | 130 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | LEAF-Q | |
dc.subject.other | LEAM-Q | |
dc.subject.other | EDE-Q | |
dc.subject.other | ruoankäyttökysely | |
dc.subject.other | ruokavalioindeksi | |
dc.title | Ravitsemuksen vaikutus maksimivoiman ja lihaksen poikkipinta-alan muutokseen voimaharjoittelujakson aikana | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202404223025 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Exercise Physiology | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntafysiologia | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5011 | |
dc.subject.yso | voimaharjoittelu | |
dc.subject.yso | ravitsemus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |