University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Pro gradu -tutkielmat > View Item

Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla

Thumbnail
View/Open
1.5 Mb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Kotkajuuri, Anna
Date
2020
Discipline
Valmennus- ja testausoppiScience in Sport Coaching and Fitness Testing
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

 
Urheilijat ja liikunnallisesti aktiiviset naiset pyrkivät usein urheiluharjoittelun lisäksi saavuttamaan suorituskyvyn tai ulkonäön kannalta optimaalisen kehonkoostumuksen. Tämä voi johtaa ruokavalion rajoittamiseen terveyden kustannuksella. Energiansaatavuuden (EA) optimaalisena tasona pidetään 45 kcal/kg rasvatonta massaa (FFM). Alle 30 kcal/kg FFM on kliinisen alhaisen EA:n raja, jota pienempi energiansaanti vaarantaa terveyden ja urheilussa kehittymisen. Huolimatta ongelman yleisyydestä ja merkittävistä haitoista urheilumaailmassa, ei sen havainnointiin ole yksiselitteisiä metodeja. EA:n lisäksi myös muilla ravitsemuksen osatekijöillä kuten energiaravintoaineilla voi olla vaikutusta liikunnallisten naisten hyvinvointiin esimerkiksi hormonitoiminnan muutosten kautta. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään EA:n ja energiaravintoaineiden suhteellisen saannin yhteyksiä hormonaalisiin muuttujiin. Tutkimukseen rekrytoitiin 27 liikunnallisesti aktiivista naista, joilla oli luonnollinen säännöllinen kuukautiskierto (N-ryhmä, n=16) tai jotka käyttivät hormonaalista ehkäisyä (H-ryhmä, n=11). Mittauksia suoritettiin kuukautiskierron neljässä eri vaiheessa. Paastoverinäytteestä analysoitiin estradioli (E2), lutenisoiva hormoni (LH), vapaa testosteroni, kortisoli, trijodityroniini (T3) ja leptiini. Suorituskykyä arvioitiin suoran hapenottokyvyntestin ja maksimaalisen jalkaprässisuorituksen perusteella. Lisäksi tutkittavat täyttivät kolmena päivänä mittausten ympärillä ruoka- ja harjoituspäiväkirjaa. Tutkimuksessa vertailtiin myös harjoitustaustan vaikutusta ravitsemukseen ja hormonaalisiin muuttujiin voima- tai kestävyysharjoitteluun panostaneiden tutkittavien välillä. Tutkittavien harjoitustausta vaihteli kuntoilijoista tavoitteellisiin kilpaurheilijoihin. Tutkittavista 62 %:lla havaittiin liian alhainen EA, mutta kliininen energiavaje todettiin vain kahdella tutkittavalla. Kaikilla tutkittavilla, joilla T3, testosteroni ja leptiini olivat viitearvojen alapuolella, EA oli alentunut. EA korreloi positiivisesti T3:n kanssa (r=0.818, p<0.001). Testosteronin ja hiilihydraatin saannin välillä oli negatiivinen yhteys (r=-0.495, p<0.05) ja H-ryhmällä myös rasvan saanti korreloi testosteronin kanssa (r=0.897, p<0.05). EA ja kuidun saanti olivat käänteisesti yhteydessä E2 pitoi-suuteen N-ryhmässä (r=-0.794, p<0.05 ja r=-0.638, p<0.05). Voima- ja kestävyysharjoitelleiden ainoa ero oli voimaharjoitelleiden suhteellisesti suurempi proteiinin saanti (p<0.05). Subkliininen liian alhainen energiansaatavuus oli tässä tutkimusjoukossa yleistä, mutta tämä lievä energiavaje ei välttämättä johda hormonaalisiin muutoksiin. Hormonaaliset muutokset saattavat kuitenkin olla merkki liian alhaisesta EA:sta. Kuidun runsaalla saannilla saattaa olla estrogeenia laskeva vaikutus ja energiansaannin painottuminen hiilihydraatteihin voisi laskea testosteronin pitoisuutta. T3 on kenties hormonaalisista muuttujista paras energiansaatavuuden kuvaaja. Voimaharjoitelleiden suhteellinen proteiininsaanti oli heillä tilastollisesti kestävyysharjoitelleita suurempaa, muita merkitseviä eroja ravitsemuksessa tai hormonaalisissa muuttujissa ei ryhmien välillä havaittu. Aiheesta olisi tärkeää saada kattavia pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin havainnoida syy-seuraus -suhteita ja niiden käytännön vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja terveyteen. ...
Keywords
liikuntaravitsemus hormonitoiminta harjoitustausta voimaharjoittelu kestävyysharjoittelu ravitsemus hormonit naiset energiansaanti urheilu
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004142725

Metadata
Show full item record
Collections
  • Pro gradu -tutkielmat [25002]

Related items

Showing items with similar title or keywords.

  • Kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutus kestävyyssuorituskykymuuttujiin maksimaalisessa suorassa testissä kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla 

    Raitanen, Anna (2021)
    Monet naiset kokevat kuukautiskierron vaikuttavan psyykkiseen ja fyysiseen olotilaansa. Kuukautiskierron vaikutuksesta suorituskykyyn on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Mahdolliset erot suorituskyvyssä vaiheiden välillä ...
  • Voimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset hormonaaliset ja neuromuskulaariset vasteet nuorilla ja vanhoilla naisilla 

    Erola, Larissa (2000)
    Larissa Erola. 2000. Voimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset hormonaaliset ja neuromuskulaariset vasteet nuorilla ja vanhoilla naisilla. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian ...
  • Akuutit neuromuskulaariset ja hormonaaliset vasteet sekä palautuminen nopeusperustaisesta voimaharjoituksesta naisilla ennen ja jälkeen kahdeksan viikon harjoittelujakson 

    Virtanen, Roosa (2019)
    Johdanto. Yksittäinen voimaharjoitus aiheuttaa hermolihasjärjestelmän kuormittumista hermostollisten ja hormonaalisten vasteiden myötä. Nopeusperusteisessa voimaharjoittelussa (VBRT) harjoituksen aiheuttamaa hermolihasjärjestelmän ...
  • Effects Of Combined Strength And Endurance Training On Physical Performance And Biomarkers Of Healthy Young Women 

    Kyröläinen, Heikki; Hackney, Anthony C.; Salminen, Riikka; Repola, Johanna; Häkkinen, Keijo; Haimi, Jari (Lippincott, Williams & Wilkins; National Strength and Conditioning Association, 2018)
    Kyröläinen, H, Hackney, AC, Salminen, R, Repola, J, Häkkinen, K, and Haimi, J. Effects of combined strength and endurance training on physical performance and biomarkers of healthy young women. J Strength Cond Res 32(6): ...
  • Voima-, kestävyys- ja yhdistetyn harjoittelun vaikutukset ylä- ja alaraajojen lihashypertrofiaan ja maksimivoimaan sekä maksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn keski-ikäisillä naisilla 

    Rinkinen, Niina (2007)
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement

Unless otherwise specified, publicly available JYX metadata (excluding abstracts) may be freely reused under the CC0 waiver.
Open Science Centre