Mentalisaation epätasapainon ilmeneminen lähisuhdeväkivallan hoitoon tarkoitetussa ryhmämuotoisessa pariterapiassa

Abstract

Mentalisaatio on päivittäisen vuorovaikutuksemme taustalla vaikuttava sosiaalinen prosessi, jonka avulla pyrimme ymmärtämään ja tunnistamaan omia ja toisten mentaalisia tiloja sekä niiden vaikutuksia vuorovaikutussuhteisiin. Puutteellisten mentalisaatiotaitojen on nähty johtavan vaihtoehtoisten strategioiden käyttöön mentalisaation tilalla ja näiden strategioiden käyttö voi äärimmillään johtaa väkivallantekoihin. Epätasapainoisen mentalisaation ja väkivallan yhteys on tunnistettu useissa tutkimuksissa, mikä tekee sen tutkimisesta lähisuhdeväkivaltaintervention kontekstissa mielekästä. Käsittelemme puheessa ilmenevää mentalisaatiota sen ulottuvuuksien epätasapainoisuuden näkökulmasta käyttäen tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksemme aineisto koostui Kuopion seudun mielenterveysseuran Hyvä Mieli ry:n Turvallinen perhe –hankkeen videoiduista ja litteroiduista monipariskuntaryhmän tapaamisista. Poimimme ja jäsensimme mentalisaation epätasapainoon viittaavia puheotteita videomaterialiaalista MIS-mittarin avulla. Analyysin perusteella mentalisaation epätasapainoon viittaavat puheotteet jakautuivat sukupuolen sekä väkivallan kokemisen ja tekemisen välillä. Miehillä ilmeni enemmän mentalisaation epätasapainoa kuin naisilla, minkä lisäksi epätasapaino näkyi sukupuolien välillä eri ulottuvuuksilla. Myös väkivallan tekijyys oli yhteydessä suurempaan mentalisaation epätasapainoon. Onnistuimme rakentamaan kolme mentalisaatioprofiilia, joiden kautta kykenimme tarkastelemaan epätasapainon yksilöllisyyttä ja erillisyyttä muista profiileista. Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa mentalisaation epätasapainosta ja sen tunnistamisesta puheen perusteella väkivaltaintervention kontekstissa. Lisäksi lähivuosina kehitetyn MIS-mittarin hyödyntäminen uudenlaisessa tutkimusasetelmassa tuo tuoretta tietoa mentalisaation tutkimuskentälle. Peräänkuulutamme lisää tutkimusta mentalisaation epätasapainosta, etenkin väkivallantekijöiden hoidossa. Mentalisaation epätasapainoisuuden yksilöllisten piirteiden tunnistaminen kliinisessä työssä tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa tulevaisuuden hoitomalleja.

Mentalization is the social process in the backround of our daily interactions, by means of which we strive to understand and recognize our own and others' mental states and their effects on the interrelationships. Poor mentalization skills have been seen to lead to the use of alternative strategies instead of mentalization. The use of these strategies can, at the most extreme, lead to acts of violence. The link between imbalanced mentalization and violence has been identified in several studies, which makes the topic important to study it in the context of intimate partner violence intervention. We explore mentalization occuring in the speech of the participants from the perspective of the imbalance along its dimensions using theory-driven content analysis as a research method. The material of our study consisted of videotapes and transcriptions drawn from multicouple group therapy sessions in the Turvallinen Perhe (Safe family) project held by Kuopio Region’s Mental Health Association's Hyvä Mieli ry. We selected and analysed speech excerpts indicating an imbalance of mentalization from video material using the Mentalization Imbalances Scale (MIS). The speech excerpts referring to the imbalance of mentalization were divided between gender and experiencing and perpetrating violence. Our analysis indicate that men showed more imbalance of mentalization in their speech compared to women, and that the imbalances varied between the genders in each dimension. The committing of violence was also linked to the greater imbalance of mentalization. We were able to form three mentalization profiles through which we were able to examine the individuality of the imbalances and the difference from other profiles. Our research provides new information on the imbalance of mentalization and its recognition by speech in the context of domestic violence intervention. In addition, using the recently developed MIS indicator in this type of research setting, brings new information to the research field of mentalization. We are proposing for more research into the imbalance of mentalization, especially in the treatment of perpetrators of violence. Recognizing the individual imbalances of mentalization in clinical settings, offers an opportunity to develop and improve future treatment models.