Refleksiivisyyden kehittyminen parisuhdeväkivallan hoitoon tarkoitetussa pariterapiassa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin refleksiivisyyden kehittymisen prosessia parisuhdeväkivallan hoitoon tarkoitetussa pariterapiassa. Refleksiivisyys on kognitiivis-konstruktiivisen teorian käsite, jolla viitataan yksilön kykyyn tiedostaa ja säädellä omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, muuttuuko yksilöiden väkivaltaongelman käsittely refleksiivisemmäksi pariterapian aikana sekä onko kehitys samanlaista parin molemmilla osapuolilla.

Tutkimus oli osa Pariterapia parisuhdeväkivallan ehkäisemisen keinona -projektia. Tässä tutkimuksessa aineistona toimi kolmen parin kestoltaan eri pituiset terapiaprosessit, joista tarkasteltiin yhteensä 33 terapiaistuntoa. Näistä istunnoista 21 oli paritapaamisia, kahdeksan miehen ja neljä naisen yksilötapaamista. Keskimääräinen tapaamisen kesto oli 1,5 tuntia. Aineiston analysoinnissa menetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla tutkittavien puhetta luokiteltiin viiden refleksiivisyyden tason perusteella.

Tulokset osoittivat, että väkivaltaongelman käsittelyyn liittyvä refleksiivisyyden kehittyminen oli saman parin osapuolilla pääosin samanlaista, mutta parien välillä vaihtelevaa. Terapiaprosessien aikana yhdellä parilla refleksiivisyys kehittyi myönteiseen suuntaan, yhdellä parilla se eteni huonompaan suuntaan, ja yhdellä parilla pysyi samalla tasolla. Keskeisiä tekijöitä refleksiivisyyden korkeammalle tasolle kehittymisen kannalta olivat luottamuksen saavuttaminen kumppaniin sekä väkivaltatilanteisiin liittyvän oman osuuden ja rajojen tiedostaminen. Kielteisen muutokseen tai muuttumattomaan refleksiivisyyden tason taustalla olivat oman osuuden tiedostamisen vaikeus väkivaltatilanteissa sekä kielteisten tunteiden ilmaiseminen ilman niiden prosessointia. Myös epävarmuus parisuhteen tulevaisuudesta sekä vaikeus tehdä sitä koskevia päätöksiä liittyivät kielteiseen muutokseen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kognitiiviskonstruktiivinen teoria ja refleksiivisyyden käsite tarjoavat hyödyllisen näkökulman pariterapiassa tapahtuvan muutoksen tutkimiseen parisuhdeväkivallan hoidossa.

This thesis examines the process of reflexivity in couples therapy in the context of intimate partner violence. Reflexivity is a concept of the cognitive-constructive theory. It refers to an individual’s ability to become aware of and regulate her/his own thinking and behavior. The thesis aims at finding out whether the processing of intimate partner violence changes during the couples therapy, and whether the development is similar in both parties of the couple.

This study is a part of the project “Research on couple treatment in intimate partner violence”. The data of this thesis consist of three heterosexual couples’ therapy processes with different durations. In total, 33 therapy sessions were examined. 21 of these were couple sessions, eight were the man’s individual sessions and four were the woman’s individual sessions. The average duration of one meeting was 90 minutes. The method used for the study was content analysis, and the speech of the participants was classified in five categories of reflexive functioning.

The results show that the development of reflexivity related to the processing of intimate partner violence was mainly similar in both parties of each couple, but varied considerably between couples. During the therapy processes, reflexivity developed in a positive direction with one couple, in a negative direction with one couple and remained on the same level with one couple. The main factors contributing to the development of reflexivity on a higher level were gaining confidence with the partner, and becoming aware of one’s responsibility and one’s limits related to violent situations. The factors related to the negative change or no change in the development of the reflexivity were difficulties in becoming aware of one’s responsibility related to violent situations, and the expression of negative emotions without processing them. Insecurity regarding the future of the relationship and difficulties in decision-making in this area also correlated with the negative change. Based on this study, it is argued that the cognitive-constructive theory and the concept of reflexivity provide a useful point of view for the examination of change in couples therapy in the treatment of intimate partner violence.