Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSääkslahti, Arja
dc.contributor.authorHökkä, Josefiina
dc.contributor.authorLappalainen, Antti
dc.date.accessioned2024-04-02T09:15:25Z
dc.date.available2024-04-02T09:15:25Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94122
dc.description.abstractFyysinen aktiivisuus on merkittävä tekijä toisen asteen opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Vanhemmat ovat luomassa ympäristöä, jossa nuori kasvaa ja heidän merkityksensä nuoren elämään on suuri. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten vanhempien luoma ympäristö ilmenee ja on yhteydessä nuoren fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan. Huomioon otettiin sukupuolien väliset erot fyysistä aktiivisuutta tarkastellessa. Lisäksi selvitettiin kasvuympäristön yhteyttä urheiluseuraharrastamiseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja se perustuu kyselyaineistoon (n=5333), joka on kerätty syksyllä 2020 lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen LIITU-tutkimusta varten. Aineisto koostuu toisen asteen opiskelijoista. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS ohjelmiston avulla käyttäen ristiintaulukointia, sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tilastollisen merkitsevyyden selvittämiseen käytettiin χ2-testiä. Vanhempien luomaan kasvuympäristöön sisällytettiin erilaiset sosioekonomiset ja sosiaaliset tuen muodot. Sosioekonomisen tuen muodoissa huomioitiin taloudellinen tuki, asumismuoto, sekä vanhempien koulutustausta. Sosiaalisen tuen muodoiksi määritettiin emotionaalinen tuki, motivoiva ja informoiva tuki, sekä välineellinen ja ehdollinen tuki. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan nähdä vanhempien luomalla ympäristöllä olevan monenlaista yhteyttä nuoren fyysiseen aktiivisuuteen. Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien (n=3723, liikkui noin viitenä päivänä viikossa), sekä korkeakoulutettujen (n=2888, liikkui noin viitenä päivänä viikossa) vanhempien nuoret ovat liikunnallisempia, kuin heikossa sosioekonomisessa asemassa (n=245, liikkui noin neljänä päivänä viikossa) sekä matalamman koulutuksen (n=2244, liikkui hieman alle viitenä päivänä viikossa) käyneiden vanhempien nuoret. Keskiarvollisesti nuoret liikkuivat noin kuutena päivänä viikossa, jos tuen muotoja saatiin hyvin usein. Vastaavasti jos tuen muotoja ei saatu ollenkaan, nuoret liikkuivat keskiarvollisesti noin 4,5 päivänä viikossa. Sukupuolien välisiä eroja fyysisessä aktiivisuudessa esiintyi erityisesti paljon liikkuvissa. Miehistä (17 %) suurempi osa liikkui seitsemänä päivänä viikossa, kun heitä verrataan naisiin, (10,4 %) ja muunsukupuolisiin (5,0 %). Valitettavasti muunsukupuolisten osuus aineistossa on hyvin pieni, jolloin luotettavaa tietoa heidän liikuntakäyttäytymisestään on haastavaa saada. Muunsukupuolisten toisen asteen opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden ja kasvuympäristön tutkiminen onkin yksi jatkotutkimusehdotus. Yleisesti saatetaan ajatella, että vanhempien merkitys nuoren fyysiseen aktiivisuuteen vähenee lapsuusiän jälkeen. Tutkimuksemme osoitti, että vanhemmilla on iso rooli ja yhteys nuoren liikkumiseen ja urheiluseuraharrastamiseen. Tulosten mukaan mitä enemmän vanhemmat tukivat fyysistä aktiivisuutta, sitä paremmin nuoren fyysisen aktiivisuuden suositukset täyttyivät. Tästä syystä vanhempien tulisi monipuolisesti tukea nuoren liikkumista.fi
dc.description.abstractPhysical activity is an important factor in the overall well-being of upper secondary students. Parents are creating the environment in which adolescents grow up and thus their impact on the life of the adolescents is important. This master’s thesis focuses on finding how the environment created by parents appears and is connected to young people’s physical activity and exercise. Additionally, the thesis considers the gender differences in physical activity. Furthermore, the connection between the growing environment and sport club participation was also studied. The research was conducted with quantitative methods and was based on a questionnaire data (n=5333) collected in the autumn of 2020 for the LIITU research. The data consists of upper secondary students. Moreover, the data was analyzed with cross tabulation and one-way ANOVA using SPSS software. Chi-squared test was used to retrieve the statistical significance. The environment created by parents was specified into socioeconomic and social forms of support. Socioeconomic forms considered in this thesis were financial support, housing type, and the educational background of the parents, whereas social forms were emotional support, motivational and informative support, and instrumental and conditional support. The main finding of the study was that the environment created by parents has numerous links to the physical activity of adolescents. Upper secondary students from well-off (n=3723, exercised on an average of five days in a week), highly educated (n=2888, exercised on an average of five days in a week), parents are more physically active than upper secondary students from low socioeconomic status (n=245, exercised on an average of four days in a week) and lower educated parents (n=2244, exercised on an average of five days in a week). On average, adolescents were active six days a week if they received parental support very frequently. Similarly, if no forms of support were provided at all, adolescents were physically active on average 4.5 days per week. Gender differences in physical activity were particularly pronounced in those who exercised most often. Upper secondary aged men were physically more active than women or nonbinary students. However, the nonbinary students’ data was rather small and thus it is difficult to produce reliable information about their physical activity behavior. Therefore, a study about the nonbinary upper secondary students’ growing environments and exercise activity would be important to conduct in future studies. It is generally thought that the role of parents in the physical activity decreases after childhood. Our research showed that parents play a big role and are linked to their adolescents' physical activity and sports participation. According to the results of the study, the more parents supported physical activity, the more likely the adolescents met the recommendations for physical activity. For this reason, parents should support their upper secondary student’s physical activity in any way they can.en
dc.format.extent106
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.titleVanhempien luoman kasvuympäristön yhteys toisen asteen opiskelijoiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202404022667
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Educationen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysokasvuympäristö
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysovanhemmat
dc.subject.ysoliikuntaharrastus
dc.subject.ysososioekonominen asema
dc.subject.ysovapaa-aika
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright