Yhteiskunnallisena huolen aiheena on lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lasku sekä terveyserojen kasvu. Yhä harvempi lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen liikkua 60 minuuttia reippaasti tai raskaasti päivässä. Interventiotutkimukset ovat pohtineet, edistävätkö ne heikommin niiden lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta, jotka jo liikkuvat vähemmän ja ovat alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea tahdonalaista liikettä ja sosioekonomisella asemalla (SES) viitataan yksilön asemaan yhteiskunnassa. Kouluilla on potentiaalia vaikuttaa eri sosioekonomista asemista tulevien lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Tämän katsauksen tarkoituksena oli tutkia, pystytäänkö kouluympäristöissä toteutetuilla interventioilla lisäämään alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta. Aihe on tärkeä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen vuoksi sekä myös kansanterveydellisistä ja er
iarvoisuuteen liittyvistä syistä.
Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka kirjallisuushaku suoritettiin kolmeen tietokantaan (CINAHL, Medline, PubMed) lokakuussa 2023. Hakutuloksia saatiin yhteensä 327, joista seulonnan ja arvioinnin jälkeen valikoitui yhteensä kuusi tutkimusta osaksi katsausta. Valikoituneista tutkimuksista viisi oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja yksi kvasikokeellinen tutkimus. Tutkimusten tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta kouluympäristöissä toteutettujen interventioiden kautta. Tutkimukset kohdistuivat alemman sosioekonomisen aseman lapsiin ja nuoriin. Intervention saaneita verrattiin kontrolliryhmään, joka ei saanut hoitoa.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella koulussa toteutetut interventiot antavat vaihtelevia tuloksia siitä, lisäävätkö ne lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta. Tulokset ovat linjassa aikaisempien katsausten kanssa. Positiivinen vaikutus fyysisen aktiivisuuden määrään saavutettiin tutkimuksissa, jotka ottivat huomioon psykologisia tekijöitä kuten autonomian ja sisäisen motivaation sekä sosiaalisia tekijöitä, kuten vanhempien tuen tai kouluhenkilökunnan osallistamisen tutkimukseen. Yhtenä rajoittavana tekijänä tutkimuksissa toistui intervention epäjohdonmukainen toteutus.
Katsaukseen valittujen tutkimusten perusteella koulussa toteutetut interventiot lisäävät lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta heikosti. Yhdistämällä interventioihin läheisten tai kouluhenkilökunnan tuen sekä tukemalla psykologisia tekijöitä voidaan mahdollisesti lisätä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrään. Tutkielman perusteella fyysisen aktiivisuuden lisäämisen toimet olisi hyvä saada integroitua koulun arkeen pysyvästi pysyvien tulosten aikaansaamiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin sosiaalisten, psykologisten sekä opettajien ja ohjaajien toiminnan vaikutuksista. Jatkotutkimuksen tulisi myös keskittyä tutkimaan soveltuvia tutkimusmenetelmiä, sekä miksi lapset ja nuoret eivät liiku ja miten järjestää suotuisat olosuhteet fyysisen aktiivisuuden tukemiselle.
...
