Vanhempien luoman kasvuympäristön yhteys toisen asteen opiskelijoiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Fyysinen aktiivisuus on merkittävä tekijä toisen asteen opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa
hyvinvoinnissa. Vanhemmat ovat luomassa ympäristöä, jossa nuori kasvaa ja heidän
merkityksensä nuoren elämään on suuri. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten
vanhempien luoma ympäristö ilmenee ja on yhteydessä nuoren fyysiseen aktiivisuuteen ja
liikuntaan. Huomioon otettiin sukupuolien väliset erot fyysistä aktiivisuutta tarkastellessa.
Lisäksi selvitettiin kasvuympäristön yhteyttä urheiluseuraharrastamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja se perustuu kyselyaineistoon (n=5333),
joka on kerätty syksyllä 2020 lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen LIITU-tutkimusta
varten. Aineisto koostuu toisen asteen opiskelijoista. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS
ohjelmiston avulla käyttäen ristiintaulukointia, sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tilastollisen merkitsevyyden selvittämiseen käytettiin χ2-testiä. Vanhempien luomaan
kasvuympäristöön sisällytettiin erilaiset sosioekonomiset ja sosiaaliset tuen muodot.
Sosioekonomisen tuen muodoissa huomioitiin taloudellinen tuki, asumismuoto, sekä
vanhempien koulutustausta. Sosiaalisen tuen muodoiksi määritettiin emotionaalinen tuki,
motivoiva ja informoiva tuki, sekä välineellinen ja ehdollinen tuki.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan nähdä vanhempien luomalla ympäristöllä olevan
monenlaista yhteyttä nuoren fyysiseen aktiivisuuteen. Hyvässä sosioekonomisessa asemassa
olevien (n=3723, liikkui noin viitenä päivänä viikossa), sekä korkeakoulutettujen (n=2888,
liikkui noin viitenä päivänä viikossa) vanhempien nuoret ovat liikunnallisempia, kuin heikossa
sosioekonomisessa asemassa (n=245, liikkui noin neljänä päivänä viikossa) sekä matalamman
koulutuksen (n=2244, liikkui hieman alle viitenä päivänä viikossa) käyneiden vanhempien
nuoret. Keskiarvollisesti nuoret liikkuivat noin kuutena päivänä viikossa, jos tuen muotoja
saatiin hyvin usein. Vastaavasti jos tuen muotoja ei saatu ollenkaan, nuoret liikkuivat
keskiarvollisesti noin 4,5 päivänä viikossa.
Sukupuolien välisiä eroja fyysisessä aktiivisuudessa esiintyi erityisesti paljon liikkuvissa.
Miehistä (17 %) suurempi osa liikkui seitsemänä päivänä viikossa, kun heitä verrataan naisiin,
(10,4 %) ja muunsukupuolisiin (5,0 %). Valitettavasti muunsukupuolisten osuus aineistossa on
hyvin pieni, jolloin luotettavaa tietoa heidän liikuntakäyttäytymisestään on haastavaa saada.
Muunsukupuolisten toisen asteen opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden ja kasvuympäristön
tutkiminen onkin yksi jatkotutkimusehdotus.
Yleisesti saatetaan ajatella, että vanhempien merkitys nuoren fyysiseen aktiivisuuteen vähenee
lapsuusiän jälkeen. Tutkimuksemme osoitti, että vanhemmilla on iso rooli ja yhteys nuoren
liikkumiseen ja urheiluseuraharrastamiseen. Tulosten mukaan mitä enemmän vanhemmat
tukivat fyysistä aktiivisuutta, sitä paremmin nuoren fyysisen aktiivisuuden suositukset
täyttyivät. Tästä syystä vanhempien tulisi monipuolisesti tukea nuoren liikkumista.
...
Physical activity is an important factor in the overall well-being of upper secondary students.
Parents are creating the environment in which adolescents grow up and thus their impact on the
life of the adolescents is important. This master’s thesis focuses on finding how the environment
created by parents appears and is connected to young people’s physical activity and exercise.
Additionally, the thesis considers the gender differences in physical activity. Furthermore, the
connection between the growing environment and sport club participation was also studied.
The research was conducted with quantitative methods and was based on a questionnaire data
(n=5333) collected in the autumn of 2020 for the LIITU research. The data consists of upper
secondary students. Moreover, the data was analyzed with cross tabulation and one-way
ANOVA using SPSS software. Chi-squared test was used to retrieve the statistical significance.
The environment created by parents was specified into socioeconomic and social forms of
support. Socioeconomic forms considered in this thesis were financial support, housing type,
and the educational background of the parents, whereas social forms were emotional support,
motivational and informative support, and instrumental and conditional support.
The main finding of the study was that the environment created by parents has numerous links
to the physical activity of adolescents. Upper secondary students from well-off (n=3723,
exercised on an average of five days in a week), highly educated (n=2888, exercised on an
average of five days in a week), parents are more physically active than upper secondary
students from low socioeconomic status (n=245, exercised on an average of four days in a week)
and lower educated parents (n=2244, exercised on an average of five days in a week). On
average, adolescents were active six days a week if they received parental support very
frequently. Similarly, if no forms of support were provided at all, adolescents were physically
active on average 4.5 days per week.
Gender differences in physical activity were particularly pronounced in those who exercised
most often. Upper secondary aged men were physically more active than women or nonbinary
students. However, the nonbinary students’ data was rather small and thus it is difficult to
produce reliable information about their physical activity behavior. Therefore, a study about
the nonbinary upper secondary students’ growing environments and exercise activity would be
important to conduct in future studies.
It is generally thought that the role of parents in the physical activity decreases after childhood.
Our research showed that parents play a big role and are linked to their adolescents' physical
activity and sports participation. According to the results of the study, the more parents
supported physical activity, the more likely the adolescents met the recommendations for
physical activity. For this reason, parents should support their upper secondary student’s
physical activity in any way they can.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vanhempien emotionaalisen tuen yhteys nuorten fyysiseen pätevyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen, WHO-Koululaistutkimus
Kajasviita, Hanne (2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuoren fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin koetun fyysisen pätevyyden yhteyttä kokonaisliikunta-aktiivisuuteen ja liikunnan harrastamiseen. ... -
Vanhempien fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Grönqvist, Annina (2022)Vanhemmat toimivat merkittävänä esimerkkinä lasten terveellisten ja aktiivisten elämäntapojen syntymisessä. Koska lasten ylipaino on yleistynyt maailmanlaajuisesti ja vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella on runsaasti ... -
Nuoruuden vapaa-ajan ja organisoidun liikunnan yhteys aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen : 45 vuoden seurantatutkimus vuosina 1976-2021
Rajakaltio, Kia (2023)Tämän 45 vuoden seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuoruuden (10–19 v) vapaa- ajan ja organisoidun liikunnan yhteyttä aikuisiän (35–64 v) fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia varhaiskeski-iän ... -
Vanhempien liikunnallisen tuen yhteys 6–11-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen
Jämsä, Anni; Möttönen, Veera (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien liikunnallisen tuen yhteyttä 6–11- vuotiaiden lasten objektiivisesti mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja vanhempien käsityksiä ... -
Kouluympäristöissä toteutettujen interventioiden vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen alemman sosioekonomisen aseman lapsilla ja nuorilla
Skonbäck, Petra (2024)Yhteiskunnallisena huolen aiheena on lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lasku sekä terveyserojen kasvu. Yhä harvempi lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen liikkua 60 minuuttia reippaasti tai raskaasti ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.