Paljon asennetta, vähän tekoja : ilmastonmuutosasenteiden yhteys suomalaisten ympäristökäyttäytymiseen

Abstract

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Ihmisten toiminnasta johtuvat päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää, joka vauhdittaa maapallon ilmastonlämpenemistä. Ilmastonmuutos on globaaliongelma, mutta yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa arjen teoillaan päästöihinsä. Suomalaisten ympäristökäyttäytymistä tutkimalla saadaan lisätietoa tähän globaaliin ongelmaan. Maisteritutkielmassa kuvataan suomalaisten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja ympäristötekoja sekä niiden välistä yhteyttä. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu Fishbeinin ja Ajzenin (1980,2015) Harkitun toiminnan teoriaan, joka pyrkii selittämään asenteiden ja käyttäytymisen välistä suhdetta ihmisen toiminnassa. Ympäristösosiologiassa tunnistettu ilmiö asenteiden ja käyttäytymisen välisestä vajeesta tuo lisätietoa ilmiön vaikutuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen Pearsonin korrelaatiokerroin ja lineaarinen regressioanalyysi, joiden avulla käsiteltiin International Social Survey Programmen vuoden 2020 ilmastokyselyn aineisto (n = 1137). Vastausprosentti oli 40,6 %. Ilmastoaineistossa oli 121 muuttujaa ja vastaajat olivat 15–74- vuotiaita suomalaisia. Tulosten mukaan ilmastonmuutosasenteen ja ympäristökäyttäytymisen välinen yhteys on heikko suomalaisessa yhteiskunnassa. Asenne johtaa positiiviseen ilmastokäyttäytymiseen vain naudan- ja lampaanlihan syönnin sekä automatkailun kohdalla. Kansainvälisissä tutkimuksissa olleet syyt asennekäyttäytymiskuiluun, kuten esimerkiksi tiedon puute ympäristöteoista tai henkilökohtaisen kokemuksen puute ympäristöongelmista, eivät olleet merkittäviä tekijöitä suomalaisten keskuudessa. Ympäristömyönteistä käyttäytymistä ennustavat enemmänkin taustatekijät, kuten yksilön henkilökohtainen tulotaso, sukupuoli ja ikä, kuin itse ilmastonmuutosasenne. Alhainen tulotaso ja naissukupuoli nousivat kaikista suurimmaksi ilmastotekojen myönteiseksi ennustajaksi. Tutkielmassa selvitettiin vain yksilön hiilidioksidipäästöjä, eikä muunkaltaista ympäristökäyttäytymistä tutkittu.