Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRuuskanen, Petri
dc.contributor.authorKorkiamäki, Liina
dc.date.accessioned2024-03-15T06:30:46Z
dc.date.available2024-03-15T06:30:46Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93921
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan asiantuntijoiden itsensä johtamisesta muodostamia diskursseja niin sanotun uuden työn näkökulmasta. Tutkimusaineistona ovat asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevien henkilöiden kirjoitukset itsensä johtamisesta, ja tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Tutkielman pyrkimyksenä on selvittää, minkälaisia puhetapoja ilmenee itseään johtavien työntekijöiden kirjoituksissa, ja miten ne heijastavat uuden työn käytäntöjä ja puhetapoja sekä epäsuoraa hallintaa. Analyysin taustalla on uuden työn käsitteistö erityisesti työn subjektivoitumisen näkökulmasta, itsensä johtamisen ja työn voimavarojen ja vaatimusten tutkimus sekä Foucault’n teorioihin perustuvat sovellukset epäsuorasta hallinnasta. Näiden teorioiden mukaan tietoistunut asiantuntijatyö on itseohjautuvaa ja henkilöitynyttä, mikä asettaa työntekijöille vaatimuksen ohjata ja motivoida itse itseään erinäisiä kognitiivisia strategioita hyödyntämällä. Analyysin perusteella työntekijät kuvaavat ja luovat käsityksiä itsensä johtamisesta asiantuntijatyön kontekstissa kolmen diskurssin kautta. Itsenäisyys-sosiaalisuusdiskurssia määrittää työn itsenäisyyden ja sosiaalisuuden välinen jännite. Autonomiadiskurssissa korostuu vastuun jakaminen työntekijän ja työnantajan välillä sekä vaikutusmahdollisuudet, jotka kuitenkin jäävät pintapuolisiksi. Henkilöitymisdiskurssi ilmentää työntekijöihin kohdistuvaa vaatimusta itsensä ja hyvinvointinsa johtamisesta elämän eri osa-alueita ja yksilöllisiä piirteitä hyödyntäen. Analyysi osoittaa uuden työn käytäntöjen ja itsensä johtamisen tulleen laajasti omaksutuiksi osaksi työntekijöiden puhetta. Työntekijöihin kohdistuva hallinta näyttäytyy vastuun asettumisena työntekijöille sekä työntekijöiden vastahakoisena sopeutumisena työn käytäntöihin. Työntekijöiden puheissa esitetty vastarinta jää huomaamattomaksi, koska suhde esihenkilöön on uuden työn kontekstissa usein kollegiaalinen, ja koska muutosvaatimukset kohdistuvat työntekijään itseensä.fi
dc.format.extent36
dc.language.isofi
dc.titleUuden työn puheet ja käytännöt : itsensä johtamisen diskurssi asiantuntijatyössä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202403152435
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysoasiantuntijat
dc.subject.ysohallinta
dc.subject.ysoitseohjautuvuus
dc.subject.ysojohtaminen
dc.subject.ysotyö
dc.subject.ysodiskurssi
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysoitsensä johtaminen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot