Rajoja asettaen tai työaikaa venyttäen : työajan hallinta asiantuntijatyössä
Itseohjautuvan ja autonomisen tieto- ja asiantuntijatyön merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ajallisen järjestyksen muutosta työelämässä, asiantuntijatyöntekijöiden kokemusten perusteella. Asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia joustavista työaikajärjestelyistä ja ajallisista haasteista sekä aikasuunnittelusta tarkastellaan laadullisin menetelmin,
teemahaastatteluaineiston avulla. Analyysimenetelmänä on käytetty aineiston teemoittelua ja luokittelua. Tutkielmassa selvitetään, kokevatko työntekijät uuteen aikajärjestykseen liitettyjä, epävarmuuden, kiireen ja ajan puutteen ongelmia sekä sitä, millaiset tekijät auttavat ajan hallintaa tai puolestaan haittaavat sitä.
Tutkimustulosten mukaan ajan hallinta koetaan asiantuntijatyössä merkittävästi itselle kuuluvaksi. Työajan hallinta ja muut organisointitaidot nähdään elimellisesti työn luonteeseen kuuluviksi ja kokemuksen kautta kehittyviksi. Ajan hallintaa auttavina tekijöinä korostuvat kaiken kaikkiaan oma kyvykkyys työajan hallintaan ja taidot itsensä johtamiseen sekä aikasuunnitteluun. Suurimmat työajan hallinnan haasteet liittyvät työmäärään ja työtahtiin sekä sosiaalisiin tekijöihin. Merkittäviksi ajan hallintaa vaikeuttaviksi asioiksi koetaan keskeytykset työpäivän aikana sekä muut työympäristön ongelmat. Haasteita asettavat myös koetut ongelmat työn organisoinnissa ja esimiestyössä. Työn autonomia koetaan tärkeäksi, mutta käytännössä autonomiaa rajoittaa vahva sosiaalinen sidoksisuus ja autonomian kääntöpuolena on suuri henkilökohtainen vastuu.
Asiatuntijatyö koetaan määrältään ja työajoiltaan hallittavaksi, mikä kuitenkin usein liitetään kykyyn itse rajoittaa työntekoa. Riittämättömyyden tunnetta kuitenkin esiintyy ja työaikaa venytetään ylitöitä tekemällä. Asiantuntijatyö on tekijälleen usein palkitsevaa ja työhön sitoudutaan vahvasti. Hyvinvoinnin kannalta voi olla ongelmallista se, että työajan hallinnan vastuu on työntekijällä itsellään kun työ on luonteeltaan usein rajatonta ja mielenkiintoista. Tällöin työntekijän voi olla vaikeaa havaita liiallista työntekoa ja uupumuksen oireita. Suuri vastuu työn rajoittamisesta voi siis tarkoittaa myös suuria riskejä. Työajalle ei voida ajatella asetettavan tarkkoja rajoja asiantuntijatyön luonteen vuoksi, mutta on selvää, että tarvitaan jonkinlaista organisaatiotason järjestelmää huolehtimaan työntekijöiden jaksamisesta ja riittävästä vapaa-ajasta.
...
Alternative title
Työajan hallinta asiantuntijatyössäKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kateus työyhteisön vuorovaikutuksessa : työntekijöiden näkemyksiä kateudesta ja sen heijastumisesta työvointiin asiantuntijatyössä.
Hirvonen, Juulia (2021)Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden näkemyksiä kateuden ilmenemisestä työyhteisön vuorovaikutuksessa ja sen koettua merkitystä työvoinnille. Tavoitteeseen pyrittiin ... -
Digitalisaatio, automaatio ja työelämän laatu Kelan asiantuntijatyössä
Ylönen, Miia (2022)Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia yhteyksiä digitalisaatiolla ja automaatiolla on työelämän laadun ja työhön sitoutumisen ulottuvuuksiin kohdeorganisaation asiantuntijatyössä. Digitalisaation, työelämän ... -
Vuorovaikutusosaaminen taloushallinnon asiantuntijatyössä
Vilokkinen-Määttä, Suvi (2017)Tämän laadullisen tapaustutkimuksena toteutetun maisterintutkielman tutkimustehtävänä oli kuvata ja ymmärtää taloushallinnon asiantuntijan vuorovaikutusosaamista osana työtä ja ammattiosaamista. Tutkielman aineistokeruumenetelmänä ... -
Uuden työn puheet ja käytännöt : itsensä johtamisen diskurssi asiantuntijatyössä
Korkiamäki, Liina (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiantuntijoiden itsensä johtamisesta muodostamia diskursseja niin sanotun uuden työn näkökulmasta. Tutkimusaineistona ovat asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevien henkilöiden kirjoitukset ... -
Työajan käyttö liikuntaan ja sen yhteys työuupumusoireisiin Jyväskylän yliopiston henkilökunnan keskuudessa
Martikainen, Lilli (2022)Noin neljäsosa suomalaisista työikäisistä kokee vähintään lievää työuupumusta. Työuupumuksen ja sen seurausten ehkäisemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita keinoja työntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi. ...