Liikunnan vaikutus lasten ja nuorten ADHD-oireisiin

Abstract

Liikunnalla tiedetään olevan erilaisia hyötyjä terveyden eri osa-alueisiin ja sitä hyödynnetään niin sairauksien hoidossa kuin ennaltaehkäisyssä. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa oli tarkoituksena selvittää, onko aerobisella liikunnalla vaikutuksia lasten ja nuorten ADHD-oireisiin sekä millaisia mahdolliset vaikutukset ovat. Etenkin aerobisen liikunnan positiiviset vaikutukset kognitioon herättävät kysymyksiä sen vaikutuksista psykologisten häiriöiden hoidossa ja tukena. ADHD voi tuoda mukanaan monia hoidollisia haasteita muun muassa eri hoitomenetelmien toimivuuden ja suositusten osalta. Erityisesti lääkkeettömien hoitomuotojen löytyminen muiden menetelmien ohelle tai sijasta, olisi ensiarvoisen tärkeää. Siksi tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään aerobisen liikunnan mahdollisuutta keskeisten oireiden hallinnassa.

Lopullinen kirjallisuushaku suoritettiin lokakuussa 2023 kahteen tietokantaan: Medlineen ja PsycInfoon. Yhteensä 116 artikkelista lopullisiksi karsiutui seitsemän tutkimusta, jotka oli toteutettu vuosien 2015–2021 aikavälillä. Tutkimukset sisälsivät vaihtelevasti eri asetelmia; RCT-, kvasikokeellisia, tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimuksen, vaikka niiden tulkitsemisessa olikin epäselvyyksiä. Tutkimuksissa tutkittiin joko aerobisen liikuntaintervention vaikutuksia vanhempien ja opettajien arvioimiin ADHD-oireisiin tai aerobisen liikunnan koetilanteiden vaikutuksia kognitiivisista testeistä suoriutumiseen. Aerobiseksi liikunnaksi laskettiin myös tutkimuksessa ilmaistu kohtalaisesti tai raskaasti rasittavan liikunnan intensiteetti tai hengästyttävä, sykettä nostava suoritus, joka muuten täyttää aerobisen liikunnan tuntomerkit.

Tutkimusten tulokset suurimmilta osin viittaavat siihen, että aerobisella liikunnalla on vaikutusta lasten ja nuorten ADHD-oireisiin. Vaikutukset heijastuivat erityisesti keskittymiskykyyn, häiriökäyttäytymiseen, vertaisryhmätoimintaan, mielialamuutoksiin ja muihin kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden paranemiseen. Vaikka kaikkiin tutkimuksissa tutkittuihin eri muuttujiin ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä muutoksia, havaittiin silti useissa tarkastelluissa osa-alueissa positiivista kehitystä.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset puoltavat aikaisempia tuloksia aerobisen liikunnan positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten ADHD-oireisiin. Katsauksen ja tutkimusten rajoitteet huomioiden voi olla hankala yleistää perinpohjaisia johtopäätöksiä ilman jatkotutkimuksia, muuta kuin sen, että aerobisella liikunnalla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia näiden kohderyhmien ADHD-oireiluun, erityisesti diagnosoiduilla ja riskissä olevilla. Tarvitaan lisää tietoa aiheesta koskien muun muassa laajemmin eri kohderyhmiä ja ADHD:n ilmenemismuotoja sekä syvempää selvitystä eri liikuntamuotojen ja liikunnan intensiteettien vaikutuksista.