Lasten ja nuorten yhteisölähtöinen suun terveyden edistäminen : työkalu terveyden edistämiskäytäntöjen arviointiin
Date
2013Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Suun sairaudet ovat yleinen kansanterveysongelma. Niiden hoitaminen on kallista, mutta ehkäisy
on mahdollista terveellisin elintavoin. Sekä yksilö- että yhteisölähtöistä suun terveyden
edistämistä tarvitaan. Terveyden edistämisen toteuttaminen vaatii suunnittelua ja arviointia.
Arvioinnin tekemiseen tarvitaan sopivia mittareita. Erityisesti suun terveyden edistämisen
arviointimittareiden kehittämiselle on tarvetta, koska kokonaisvaltaisia suun terveyden
edistämistoimintaa arvioivia mittareita ei ole. Tämä työ käsittelee 0–18-vuotiaiden lasten ja
nuorten yhteisölähtöistä suun terveyden edistämistä. Työn tarkoituksena oli ensiksi kehittää
arviointityökalu yhteisölähtöisten suun terveyden edistämiskäytäntöjen arvioimiseen, ja toiseksi
arvioida suomalaisia lapsiin ja nuoriin kohdistuvia yhteisölähtöisiä suun terveyden
edistämiskäytäntöjä tällä arviointityökalulla.
Arviointityökalu rakennettiin terveyden edistämisen tutkimus- ja teoriakirjallisuuteen pohjautuen.
Arviointityökalu sisälsi kolme osa-aluetta: terveyden edistämisen suunnittelu, toteutus ja
arviointi. Aineisto suomalaisista yhteisölähtöisistä lasten ja nuorten suun terveyden edistämisen
käytännöistä (n=12) kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavat olivat mm.
hammashoitajia, suuhygienistejä, hammaslääkäreitä ja opettajia. Aineistona käytettiin myös
aiheeseen liittyviä dokumentteja, kuten toimintasuunnitelmia ja raportteja. Haastattelu- ja
dokumenttiaineiston teorialähtöistä analyysia ohjasi arviointityökalun viitekehys.
Arviointityökalu osoittautui käytännölliseksi, koska se toi esille terveyden edistämiskäytäntöjen
vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuuksia löytyi käytäntöjen toteutuksesta, kun taas heikkouksia
suunnittelun ja arvioinnin osa-alueilta. Käytäntöjen vahvuuksia olivat esimerkiksi eri toimijoiden
välinen laaja-alainen yhteistyö sekä saman kohderyhmän tavoittaminen useammin kuin kerran
toiminnan aikana. Käytäntöjen heikkouksiksi voitiin lukea muun muassa tavoitteiden
epätäsmällisyys, kirjallisen toimintasuunnitelman puuttuminen sekä puutteet arvioinnissa.
Neljäsosaa arvioiduista käytännöistä voitiin pitää hyvinä käytäntöinä. Tässä tutkielmassa
kehitettyä arviointityökalua voidaan hyödyntää laaja-alaisesti terveyden edistämiskäytäntöjen
kehittämistyössä.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23396]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nuorten terveyden eriarvoistuminen - miten siihen voi vaikuttaa ja miten sitä voi ehkäistä?
Selkämaa, Anniina (2020)Tässä tutkielmassa tutkitaan nuorten terveyden eriarvoistumista ja sitä, millaisilla keinoilla siihen voidaan vaikuttaa ja miten sitä voidaan ehkäistä. Eriarvoistumisen kasvu on värittänyt yhteiskuntaamme jo pitkään. Se ... -
Lasten ja nuorten liikunta : Suomen tilannekatsaus 2014 ja kansainvälinen vertailu
Aira, Annaleena; Fogelholm, Mikael; Gråstén, Arto; Jaakkola, Timo; Kallio, Jouni; Kokko, Sami; Koski, Pasi; Kämppi, Katariina; Liukkonen, Jarmo; Paajanen, Minna; Soini, Anne; Ståhl, Timo; Suomi, Kimmo; Tammelin, Tuija; Tynjälä, Jorma; Villberg, Jari; Yli-Piipari, Sami (Jyväskylän yliopisto, 2014) -
Lasten ja nuorten hampaiden harjaustiheyteen yhteydessä olevat tekijät – muutokset 7–13 ikävuosien välillä : LATE-aineiston tuloksia
Huhtinen, Stina (2020)Suunterveys on merkittävä osa yleisterveyttä. Suomalaislasten ja -nuorten suunterveyttä on edistetty järjestelmällisesti jo usean vuosikymmenen ajan, mutta suositusten mukainen hampaiden harjaus ei siitä huolimatta toteudu ... -
Digitaalisesti kiinni nuorten luku- ja oikeinkirjoitustaidon arviointiin toisella asteella
Paananen, Maria; Pöyliö, Hanna, Määttä, Sami, Holopainen, Leena (Niilo Mäki Instituutti, 2020)Luku- ja kirjoitustaitoa on seulontavaiheessa perinteisesti arvioitu paperisella arviointivälineellä. Arvioinnin työläys ja verkkopohjaisen lukemisen yleistyminen ovat digitaalisen arviointivälineen kehittämiseen johtaneita ...