Alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus ja aiheuttaa merkittävän paljon sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Alaselkäkivusta aiheutuva kipu vaikuttaa yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja näin heikentää yksilön elämänlaatua. Liikunta on todettu tehokkaaksi keinoksi tukea alaselkäkipu potilaiden elämänlaatua, mutta liikunnan intensiteetistä kuntoutuksessa on vain vähäistä näyttöä.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää korkean intensiteetin liikunnan vaikutus alaselkäkipu potilaiden elämänlaatuun. Tiedonhaun tavoitteena oli löytää rct- tutkimuksia, joissa tarkastellaan korkean intensiteetin liikuntaharjoittelun tehokkuutta epäspesifin alaselkäkivun hoidossa. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin 25.10.2023 kahteen eri tietokantaan, Medline ja Cinahl. Tietokannoista saatiin 457 hakutulosta, joista lopulliseen katsaukseen päätyi 6 rct-tutkimusta. Sisäänottokriteereinä noudatettiin PICO- menetelmää, jossa potilasry
hmä oli aikuiset, joilla on epäspesifi alaselkäkipu, interventio oli korkean intensiteetin liikuntaharjoittelu ja lopputulosmuuttujana oli muutokset elämänlaadussa. Kontrolliryhmän hoitoa ei määritelty etukäteen.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella korkean intensiteetin liikunta ei ole tehokkaampaa kuin matalan intensiteetin liikunta alaselkäkipu potilaiden elämänlaatuun. Tulosten mukaan korkean intensiteetin liikunta on kuitenkin tehokkaampaa kuin hoito, joka ei sisällä liikuntaharjoittelua. Kolmessa tutkimuksessa kuudesta interventio ja kontrolliryhmän välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero elämänlaadussa. Näissä tutkimuksissa kontrollina oli hoito, joka ei sisällä liikuntaa. Lopuissa kolmessa tutkimuksessa kontrollina oli matalan intensiteetin liikunta ja näissä tutkimuksissa interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että näiden kolmen tutkimuksen interventio ja kontrolliryhmien sisällä elämänlaatu parani tilastollisesti merkitsevästi tutkimuksien aikana.
Tutkimukset ovat sisältäneet mahdollisen harhan riskin ja merkittävin tämän katsauksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä oli se, että kaikissa tutkimuksissa ryhmät saivat epätasaisesti huomiota. Tutkimusten interventio- ja kontrolliryhmät saivat epätasaisesti erilaisia hoitoa, jonka seurauksena pelkän liikuntahoidon tehokkuudesta ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että liikunta on tehokas tukemaan alaselkäkipupotilaan elämänlaatua, mutta liikunnan intensiteetillä ei ole merkitystä. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää huomioida korkean intensiteetin liikunnan riittävä kesto intervention aikana, jonka lisäksi tutkimusta voisi kohdentaa kohderyhmään, joka on jo ennestään fyysisesti aktiivinen. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta alaselkäkipu potilaiden monialaisesta hoidosta ja niiden yhdistelmien tehokkuudesta potilaiden elämänlaatuun.
...
Low back pain is the most common musculoskeletal disorder and is a significant cause of sick leave and disability. Low back pain affects an individual's physical, mental, and social functioning, thus reducing their quality of life. Exercise has been found to be effective in supporting the quality of life of low back pain patients, but there is limited evidence on the intensity of exercise in rehabilitation.
The aim of this systematic literature review was to investigate the impact of high intensity exercise on the quality of life of low back pain patients. The aim of the data search was to identify rct studies examining the effectiveness of high-intensity exercise training in the treatment of non-specific low back pain. A systematic data search was conducted on 25/10/2023 in two different databases, Medline and Cinahl. The databases yielded 457 search results, of which 6 rct studies were included in the final review. Inclusion criteria followed the PICO method, where the patient grou
p was adults with non-specific low back pain, the intervention was high-intensity exercise training, and the outcome variable was changes in quality of life. The treatment of the control group was not pre-specified.
The results of this systematic literature review suggest that high-intensity exercise is no more effective than low-intensity exercise in improving the quality of life of low back pain patients. However, the results suggest that high-intensity exercise is more effective than treatment that does not include exercise training. In three of the six studies, a statistically significant difference in quality of life was found between the intervention and control groups. In these studies, the control was a treatment that did not include physical activity. In the remaining three studies, the control was low-intensity exercise and in these studies no statistically significant difference was found between the intervention and control groups. However, it is noteworthy that within the intervention and control groups in these three studies, there was a statistically significant improvement in quality of life over the course of the studies.
There is a potential risk of bias in the studies and the most significant factor affecting the reliability of this review was the uneven attention given to the groups in all studies. The intervention and control groups in the studies received unevenly different treatments, which means that reliable conclusions cannot be drawn about the effectiveness of exercise treatment alone.
The literature review suggests that exercise is effective in supporting the quality of life of patients with low back pain, but the intensity of exercise is not important. In future studies, it would be important to consider the sufficient duration of high-intensity exercise during the intervention, and the study could also target a group of people who are already physically active. In addition, more research is needed on multidisciplinary treatment of low back pain patients and the effectiveness of combinations of these treatments on patients' quality of life.
...
