Liikuntaintervention vaikuttavuuden arvioinnille on käytännön tarve. Tietoa tarvitaan muun muassa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön terveydenedistämiseen, kansantautien ennaltaehkäisyyn ja liikuntaneuvontaan. Liikunnan on todettu parantavan elämänlaatua kroonisia sairauksia sairastavien henkilöiden keskuudessa, mutta liikunnan vaikutuksia terveiden elämänlaatuun on tutkittu huomattavasti vähemmän. Itsetunnolla on vaikutusta elämänlaadun kokemiseen. Itsetuntoon vaikuttaa mm. henkilön fyysinen minäkuva. Fyysiseen minäkuvaan voidaan vaikuttaa positiivisesti liikunnan avulla. Yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua sisältävän liikuntaintervention vaikutuksia itsetuntoon ei ole aiemmin tutkittu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 24 viikkoa kestävän, yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua sisältävän liikuntaintervention, vaikutusta terveiden 18 – 40- vuotiaiden koehenkilöiden (n=60) elämänlaatuun ja itsetuntoon. Muutosta verrattiin demografisilta tie
doiltaan samankaltaiseen kontrolliryhmään (n=51), joka ei osallistunut interventioon. Elämänlaatua mitattiin Rand-36 elämänlaatumittarilla ja itsetuntoa Rosenbegin itsetuntomittarilla. Harjoitusryhmälle tehtiin fyysisen kunnon testit kolmesti: alkumittausten, välimittausten ja loppumittausten yhteydessä. Elämänlaatu ja itsetuntomittaukset tehtiin harjoitusryhmälle tutkimuksen alussa ja lopussa. Kontrolliryhmäläisiltä nämä tiedot kerättiin tutkimuksen alussa ja kolmen kuukauden jälkeen.
Tutkimuksen harjoitusinterventio oli progressiivisesti etenevä, intensiteetiltään testituloksiin perustuva ja harjoittelu toteutettiin valvotusti. Ensimmäisellä 12 viikon jaksolla harjoituksia tehtiin kaksi viikossa. Seuraavalla 12 viikon jaksolla harjoituksia toteutettiin viisi 14 päivän jaksolla. Harjoittelun toteuma oli keskimäärin 97 %. Harjoitusryhmä oli jaettu kahteen ryhmään, jossa toisen ryhmän harjoitustyypin järjestys oli kestävyys – voimaharjoittelu (E+S) ja toisella ryhmällä päinvastainen (S+E). Harjoitusintervention lisäksi koehenkilöt saivat tehdä teholtaan kevyitä liikuntasuorituksia.
Koeryhmän elämänlaatu parani intervention vaikutuksesta koetun terveyden (p= .014) ja fyysisen roolitoiminnan (p= .031) ulottuvuuksien osalta tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin kontrolliryhmällä. Ryhmien sisällä tilastollisesti merkitsevää muutosta elämänlaadun ulottuvuuksissa tapahtui koeryhmällä tarmokkuuden (p= .002) osalta laskevaan suuntaan. Myös kontrolliryhmällä tarmokkuuden (p= ,007) psyykkisen hyvinvoinnin (p= .029) ja kivuttomuuden (p= .004) ulottuvuuksien tilastollisesti merkitsevä muutos oli laskevaa. Itsetunnon osalta ei ollut merkitsevää muutosta ryhmien välillä eikä ryhmien sisällä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelu vaikuttaa positiivisesti koetun terveyden ja fyysisen roolitoiminnan ulottuvuuksiin. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi väestön terveysneuvonnassa. Itsetunto ei muuttunut liikuntaintervention vaikutuksesta.
Avainsanat: elämänlaatu, fyysinen aktiivisuus, itsetunto, kestävyysharjoittelu, liikunta, voimaharjoittelu
...
The quality of life is a multidimensional concept that represents an individual’s satisfaction with life by measuring functional status in the domains of physical, cognitive, emotional and social health. Quality of life can be increased for example by physically active lifestyle. Healthcare providers often recommend increased physical activity because exercise improves physical and psychological aspects of quality of life and is also associated with multiple health benefits such as improved mood, better weight management with improved metabolic control, enhanced independence, and better management of chronic diseases and disabilities. Good self-esteem is a significant factor influencing overall good mental health, satisfaction in life and psychological well-being. This is why it is also related to better quality of life. Little is known about relation of combined strength and endurance training on self-esteem among healthy adults.
The purpose of the present study was to measure the
effect of combined strength and endurance exercise on quality of life and self-esteem and to compare the change on the control group. An intervention group total of 60 subjects (27 women, 33 men) completed the study which consisted of 24 weeks of combined strength and endurance training. Health related quality of life was assessed by the self-rating questionnaire RAND-36-Item Health Survey and self-esteem was measured also by self-rating questionnaire: Rosenberg’s self-esteem questionnaire. All subjects participated first in the basal measurements of strength and endurance and were then assigned to one of the two groups: performing endurance before strength (E+S) or vice versa strength before endurance (S+E). Measurements of quality of life and self - esteem took place in the basal line and in the end of the study (24 weeks). The change of quality of life and self-esteem was compared with the results of a control group (n= 51). Nonparametric Mann-Whitney’s U-test was used to compare between-group difference of change in the intervention and control groups.
Regarding to the change of eight dimensions of quality of life the between-group difference was statistically significantly greater in intervention group in two dimensions of quality of life: General health (p= .014) and role-physical (p=.031). Statistically significant negative changes were measured in intervention group on vitality (p=.002) dimension and on control group vitality (p=.007), mental health (p= .029) and bodily pain (p= .004). Statistically significant changes did not take place between group or intervention group or control group alone on self-esteem.
In conclusion, the present results showed that combined strength and endurance training intervention increased general health and role-physical dimensions of quality of life but did not effect on self-esteem among healthy subjects.
Keywords: endurance training, exercise, physical activity, quality of life, self-esteem, strength training
...
