Alussa oli hen : hen-pronominin varjohistoria suomenkielisessä kirjallisuudessa ja Leevi Lehdon Ulysses-suomennoksessa
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Maisterintutkielma käsittelee hen-pronominin varjohistoriaa suomenkielisessä kirjallisuudessa ja Leevi Lehdon vuoden 2012 suomennoksessa James Joycen Ulysses-romaanista (1922). Toimittaja Ernst Lampén ehdotti vuonna 1926 suomen kieleen yksikön kolmatta feminiinistä pronominia hen vastineena ruotsin hon-pronominille. Hen-pronomini ei ole missään vaiheessa vakiintunut suomen kieleen, mutta sitä on kuitenkin käytetty kaunokirjallisuudessa. Merkittävin hen-pronominin sovellutus on Leevi Lehdon suomennos James Joycen yhdenpäivänromaanista Ulysses (1922/2012), jossa Lehto käyttää sitä englannin she-pronominin vastineena. Samalla Lehdon Ulysses-suomennos kaivertaa esiin hen-pronominin varjohistorian, johon kuuluu niin käännös- kuin alkuperäistekstejä.
Persoonapronominikokeiluja on tehty etenkin englannin- ja ranskankielisessä feministisessä ja queer-kirjallisuudessa. Tutkielmassa esitetään, että vaikka suomen hen-pronomini on sukupuolittunut, siihen liittyy toisaalta samalla myös mahdollisuus sukupuolen binäärisyyden ylittämiseen. Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia queerin mahdollisuuksia hen-pronominiin liittyy?
2. Mitkä ovat hen-pronominin hypotekstit, eli millaisen varjohistorian se muodostaa?
Tutkimusmenetelmänä on queer- ja käännösteoreettisesti painottonut vertaileva lähiluku. Varjokirjallisuushistoria-osiossa käsitellään niin alku- kuin käännöstekstejä, niin lehdissä ilmestyneitä käännöksiä kuin itsenäisiä teoksia. Kirjallisuushistoriaa muotoilee ympärilleen ennen kaikkea Ulysses-suomennos, johon moni hen-pronominia käyttävä teos jollakin tavalla viittaa. Ulysses-suomennoksesta analyysin kohteina ovat luvut 13 (Nausikaa) ja 15 (Kirke). Nausikaa-luvun analyysissä keskitytään romaanihenkilö Gerty MacDowelliin hypertekstuaalisena hen-pronominin viittauskohteena. Kirkeä käsittelevässä luvussa puolestaan tarkastellaan erityisesti pronominin muodonmuutosta ja siihen liittyviä merkityksiä, kun päähenkilö Leopold Bloomiin viitataan hän-pronominin sijasta väliaikaisesti pronominilla hen. Hen-pronominiin liittyvä queer mahdollisuus liittyy pronominin kykyyn osoittaa sukupuolen performatiivisuus ja tilanteisuus. Pronominit voivat vaihtua, ja niitä voidaan muunnella. Hen-pronominin hypoteksteihin eli sen muodostamaan varjohistoriaan kuuluu niin käännös- kuin alkuteoksia kuitenkin niin, että niistä suurin osa viittaa jollakin tavalla Lehdon työhön.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kahden maailman välissä : Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana
Kuhna, Matti (Jyväskylän yliopisto, 2004)Matti Kuhna tutki väitöskirjatyössään keskisuomalaisen kirjailijan Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria (1967, 1968). Kuhna havaitsi, että teos on modernistinen vastine Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle (1959–1962) ... -
Unien esiintyminen suomenkielisessä kirjallisuudessa Minna Canthista Joel Lehtoseen v. 1880-1905
Jokipii, Tuovi (Jyväskylän yliopisto, 1965) -
Näe minut : taiteilijanaisten omakuvat naisen ihmiskuvan tulkitsijoina
Koivuranta, Jenni (2022)Olen tässä maisterintutkielmassa tarkastellut kotimaisten taiteilijanaisten käyttämiä tapoja käsitellä sukupuolta omakuvissa feministis-teoreettisesta näkökulmasta. Tavoitteenani oli lukea tutkielma-aineistosta vastarintaista ... -
Vaivaiskuvausta suomalaisessa kirjallisuudessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Donndorf, Sirpa (1998) -
Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti
Saarti, Jarmo (Jyväskylän yliopisto, 2013)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.