dc.contributor.author | Simpura, Riikka | |
dc.date.accessioned | 2024-03-11T06:38:08Z | |
dc.date.available | 2024-03-11T06:38:08Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93859 | |
dc.description.abstract | Maisterintutkielma käsittelee hen-pronominin varjohistoriaa suomenkielisessä kirjallisuudessa ja Leevi Lehdon vuoden 2012 suomennoksessa James Joycen Ulysses-romaanista (1922). Toimittaja Ernst Lampén ehdotti vuonna 1926 suomen kieleen yksikön kolmatta feminiinistä pronominia hen vastineena ruotsin hon-pronominille. Hen-pronomini ei ole missään vaiheessa vakiintunut suomen kieleen, mutta sitä on kuitenkin käytetty kaunokirjallisuudessa. Merkittävin hen-pronominin sovellutus on Leevi Lehdon suomennos James Joycen yhdenpäivänromaanista Ulysses (1922/2012), jossa Lehto käyttää sitä englannin she-pronominin vastineena. Samalla Lehdon Ulysses-suomennos kaivertaa esiin hen-pronominin varjohistorian, johon kuuluu niin käännös- kuin alkuperäistekstejä.
Persoonapronominikokeiluja on tehty etenkin englannin- ja ranskankielisessä feministisessä ja queer-kirjallisuudessa. Tutkielmassa esitetään, että vaikka suomen hen-pronomini on sukupuolittunut, siihen liittyy toisaalta samalla myös mahdollisuus sukupuolen binäärisyyden ylittämiseen. Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia queerin mahdollisuuksia hen-pronominiin liittyy?
2. Mitkä ovat hen-pronominin hypotekstit, eli millaisen varjohistorian se muodostaa?
Tutkimusmenetelmänä on queer- ja käännösteoreettisesti painottonut vertaileva lähiluku. Varjokirjallisuushistoria-osiossa käsitellään niin alku- kuin käännöstekstejä, niin lehdissä ilmestyneitä käännöksiä kuin itsenäisiä teoksia. Kirjallisuushistoriaa muotoilee ympärilleen ennen kaikkea Ulysses-suomennos, johon moni hen-pronominia käyttävä teos jollakin tavalla viittaa. Ulysses-suomennoksesta analyysin kohteina ovat luvut 13 (Nausikaa) ja 15 (Kirke). Nausikaa-luvun analyysissä keskitytään romaanihenkilö Gerty MacDowelliin hypertekstuaalisena hen-pronominin viittauskohteena. Kirkeä käsittelevässä luvussa puolestaan tarkastellaan erityisesti pronominin muodonmuutosta ja siihen liittyviä merkityksiä, kun päähenkilö Leopold Bloomiin viitataan hän-pronominin sijasta väliaikaisesti pronominilla hen. Hen-pronominiin liittyvä queer mahdollisuus liittyy pronominin kykyyn osoittaa sukupuolen performatiivisuus ja tilanteisuus. Pronominit voivat vaihtua, ja niitä voidaan muunnella. Hen-pronominin hypoteksteihin eli sen muodostamaan varjohistoriaan kuuluu niin käännös- kuin alkuteoksia kuitenkin niin, että niistä suurin osa viittaa jollakin tavalla Lehdon työhön. | fi |
dc.format.extent | 47 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | queer-teoria | |
dc.subject.other | James Joyce | |
dc.subject.other | Leevi Lehto | |
dc.subject.other | käännösteoria | |
dc.subject.other | Ulysses | |
dc.title | Alussa oli hen : hen-pronominin varjohistoria suomenkielisessä kirjallisuudessa ja Leevi Lehdon Ulysses-suomennoksessa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202403112321 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Kirjallisuus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Literature | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 304 | |
dc.subject.yso | käännöskirjallisuus | |
dc.subject.yso | kirjallisuudentutkimus | |
dc.subject.yso | tekstianalyysi | |
dc.subject.yso | intertekstuaalisuus | |
dc.subject.yso | persoonapronominit | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |