Arkisia kohtaamisia ja rakenteellista vaikuttamista : antirasistinen sosiaalityö perheiden parissa

Abstract

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan antirasistisen sosiaalityön työotteen hyödyntämistä perheiden parissa työskenneltäessä. Tarkastelenkin tutkielmassani perheiden kohtaamaa arkista ja rakenteellista rasismia, koska sosiaalityössä toimitaan sekä rakenteellisella tasolla että arkipäivän kohtaamisissa. Anti-rasismia tutkittaessa on tärkeää tarkastella rasismin ilmenemistä. Rasismi heikentää perheiden hyvinvointia monin tavoin ja se vaikeuttaa sekä riittävien että oikea-aikaisten palveluiden saamista. Rasismi on alitunnistettu ilmiö, joka vaikuttaa sosiaalityössä esimerkiksi värisokeutena. Antirasistisessa sosiaalityössä autetaan rasismia kohdanneita sekä vaikutetaan rasistisiin rakenteisiin ja se tarkastelee kriittisesti rasismin ja sosiaalityön välistä suhdetta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Teoriaosuudessa käsittelen rasismia esimerkiksi Suvi Keskisen ym. toimittaman artikkelikokoelman pohjalta ja antirasistista sosiaalityötä avaan esimerkiksi Eeva Elvfingin artikkelin ja Lena Dominellin teoksen avulla. Tutkielman aineisto koostuu 13 eri tieteellisestä lehtiartikkelista tai väitöskirjasta, joissa käsitellään perheitä sekä rasismia, joko suoraan tai epäsuorasti, esimerkiksi maahanmuuton tai pakolaisuuden kautta. Aineiston avulla tarkastelen rasismia ja antirasistista sosiaalityötä esimerkiksi Anne Rastaan ja Merja Aniksen väitöskirjojen pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella perheet kohtaavat rakenteellista rasismia viranomaisten toiminnassa, kattavaa lainsäädäntöä ei toteuteta riittävän hyvin ja perheet jäävät vaille riittäviä palveluita. Katsauksessa esille tulee se, että rasistisiin rakenteisiin vaikuttaminen on vähäistä sosiaalityössä, kuten myös antirasistinen koulutus ja tutkimus. Sosiaalityössä värisokeus on yleistä, erityisesti lasten kohtaama rasismi on alitunnistettua. Sosiaalityöntekijät luovat myös mielikuvan maahanmuuttajataustaisista perheistä ongelmaperheinä. Antirasistinen sosiaalityö perheiden parissa hyödyntää erilaisia vähemmistöyhteisöjä ja katsoo kriittisesti omaa toimintaansa rasismin uusintajana. Antirasistisen työotteen etuna on se, että sitä voi hyödyntää työskennellessä myös muiden syrjintää kokevien ryhmien parissa.