Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Abstract

Lähtökohdat -- Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä. Aineisto ja menetelmät -- Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa seurattiin 434 lapsen kehitystä 4 ja 5 vuoden iässä. Terveydenhoitajat tekivät Lene-arvion neuvolakäyntien yhteydessä. Seurantaa jatketaan ensimmäisen kouluvuoden kevääseen. Tulokset -- Lisätutkimuksia ja tukitoimia tarvitsi 4-vuotistarkastuksen perusteella 17,6 % ja 5-vuotistarkastuksen perusteella 22,9 % lapsista. Vuoden seurannassa kehitys jatkui ongelmaisena 67 %:lla niistä, joilla oli 4-vuotiaina havaittu ongelmia, ja puolestaan normaalirajoissa ollut kehitys jatkui normaalina 85,2 %:lla. Kehityksen ongelmien esiintyvyys oli odotettu. Poikien ja tyttöjen kehityskulkujen ennustamisessa havaittiin eroja. Pohdinta -- Lene-arvio näyttää varovaisesti arvioiden riittävän toimivalta 4-5-vuotiaiden seulontaan neuvolassa, mutta tietoa sen ennustuskyvystä ja luotettavuudesta tarvitaan lisää.

Background -- Developmental problems seem to accumulate early in development, especially in the case of more severe problems. These findings indicate that it would be important to arrange early treatment for children who have multiple problems. The Lene test is a new neurodevelopmental screening method for toddlers and preschoolers. The aim of this follow-up study is to examine the Lene test`s ability to predict learning disabilities. This study is the first part of a four-year prospective research project following children from four years of age to the first grade at school. Methods -- Children were administered the Lene test at four (n=434) and five years of age (n=411). The test items are targeted at different age groups, are derived from various standardised tests and cover the essential areas of neurological development. Results -- In total 17.6% of the 4-year-old and 22.9% of the 5-year-old children were classified as having clearly delayed development. 67% of the delayed group at age of 4 remained in the delayed group at age of 5. The proportion of children who remained in the group classified as having normal development over the one year follow-up period was 85.2%. The proportion of children with developmental problems was as expected. Differences between the sexes in the prevalence of problems were observed. Conclusions -- According to the results, the Lene can be regarded as reliable enough for the purpose of developmental screening at ages 4 and 5. The follow-up results of the children will provide more information about both the significance of different developmental problems in the years prior to the first year at school and the predictive validity of the Lene.