”Missä sun keikkahame on?” : ammattimuusikoiden työhön liittyvät sosiaaliset ja visuaaliset representaatiot
Ahokas, J. R. (2023). ”Missä sun keikkahame on?” : ammattimuusikoiden työhön liittyvät sosiaaliset ja visuaaliset representaatiot. In S. Rantanen, N. Koivisto-Kaasik, & A. Lampela (Eds.), Naiset, musiikki, tutkimus : ennen ja nyt (pp. 193-212). Taideyliopisto. Docmus-tohtorikoulun julkaisuja, 21. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-329-8
Julkaistu sarjassa
Docmus-tohtorikoulun julkaisujaTekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© Tekijät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Tutkimusyhdistys Suoni ry 2023
Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät oletukset ja representaatiot ovat osa musiikkia ja vaikuttavat monialaisesti ammattimusiikkikenttään; niin sen normeihin kuin kentällä ammattimuusikkona toimimiseenkin. Artikkelissa keskitytään ammattimuusikoiden työhyvinvointiin ja sen tueksi mahdollisesti muodostettuihin coping-mekanismeihin, ja työn yhtenä tavoitteena on muusikoiden ammattikoulutuksen kehitystyön tukeminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin seitsemältä naisoletetulta ammattimuusikolta. Rajatulle kahden kysymyksen haastatteluaineistolle toteutettiin temaattinen analyysi. Tutkimuksessa käytetään limittäin sosiaalipsykologian naturalisoituneiden sosiaalisten representaatioiden, ja sukupuolentutkimuksen visuaalisten representaatioiden teorioita. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on coping-mekanismien tarkastelu työhyvinvointia tukevana ilmiönä. Haastateltavat asiantuntijat edustivat kolmella eri vuosikymmenellä (1960-, 1970- ja 1980-luvuilla) syntyneitä ammattimuusikoita, ja tämä aineisto viittaa siihen, että ikä, tai mahdollisesti vaihtoehtoisesti uran pituus, voi olla yksi coping-mekanismeihin vaikuttava tekijä. Tässä aineistossa asiantuntijoiden oletettuun sukupuoleen liittyvät coping-mekanismit olivat joko ratkaisukeskeisiä systemaattisia toimintamalleja tai niin sanottua yläpuolelle nousemista ja / tai hyväksymistä. Artikkelin lopuksi todetaan, että alkuperäinen laajempi kahdenkymmenenkahden kysymyksen haastatteluaineisto odottaa vielä laajempaa tämänkaltaista tai vielä tarkemmin esimerkiksi musiikin esteettisiin normeihin keskittyvää analyysiä.
...
Julkaisija
TaideyliopistoEmojulkaisun ISBN
978-952-329-328-1Kuuluu julkaisuun
Naiset, musiikki, tutkimus : ennen ja nytISSN Hae Julkaisufoorumista
2341-8257Asiasanat
Alkuperäislähde
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-329-8Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/197246505
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Navigating the Forbidden : “Churails” and Queer Spatiality
Salam-Salmaoui, Rauha; Salam, Shazrah (Routledge, 2024)This study examines the portrayal of queer identities within the Pakistani web series “Churails,” set against the backdrop of the country’s socio-cultural norms. Employing Halberstam’s notion of Queer Spatiality as its ... -
Nahkatakkinen tyttö : Sanna Marinin representaatiot ulkonäköön keskittyvässä uutisoinnissa
Karapalo, Kia (2023)Ammattiroolit ja niihin liittyvät odotukset ovat muuttumassa suomalaisessa yhteiskunnassa vähitellen modernimpaan suuntaan esimerkiksi sen suhteen, kuka ja minkä näköinen henkilö missäkin ammatissa ja asemassa voi toimia. ... -
Katsojana ja katsottuna : opettajan kontrolloitu ulkoasu
Kamila, Marjo (Jyväskylän yliopisto, 2012)”Miksi se haluaa olla opettaja, kun se ei näytä opettajalta?” Opettajat on mielletty tietynlaisen käyttäytymisen ja näyttäytymisen perusmalleiksi, ja siitä poikkeaminen voidaan kokea epäilyttävänä. Tässä tutkimuksessa ... -
Why People Engage in Supplemental Work : The Role of Technology, Response Expectations, and Communication Persistence
Zoonen, Ward; Sivunen, Anu; Treem, Jeffrey W. (Wiley, 2021)Supported by various collaboration technologies that allow communication from any place or time, employees increasingly engage in technology-assisted supplemental work (TASW). Challenges associated with managing work and ... -
Noituus ilmensi yhteisöissä vallitsevia jännitteitä
Eilola, Jari (Westermarck-seura, 2022)Käsitys siitä, että joku tietty ihminen oli noita, syntyi aina ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Millaiset tekijät vaikuttivat henkilön noidaksi nimeämiseen 1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa?
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.