Sydämen autonomisen säätelyn muutokset kestävyysurheilijoilla

Abstract

Kiviniemi Antti 2002. Sydämen autonomisen säätelyn muutokset kestävyysurheilijoilla. Liikuntafysiologian Pro gradu-tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella harjoittelu- ja kilpailukaudella tapahtuvia muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa kestävyysurheilijoilla sykevaihtelumenetelmien avulla. Viisitoista kansallisen tason hiihtäjää (8 miestä, ikä 21±4 v; 7 naista, 17±1 v) osallistui tutkimukseen, jossa seurattiin sykevaihtelussa ja kestävyyssuorituskyvyssä tapahtuvia muutoksia peruskuntokaudelta kilpailukaudelle (syyskuu-tammikuu). Sykevaihteluanalyysit tehtiin passiivisesta kallistuskokeesta, 24hsykenauhoituksesta ja portaittain nousevasta kuormituksesta, jotka suoritettiin kuukauden välein viisi kertaa seurannan aikana. Kestävyyssuorituskykyä mitattiin suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä kolme kertaa seurannan aikana (syyskuumarraskuu- tammikuu). Maksimaalinen hapenkulutus pieneni koeryhmällä (62.S±7.9 => 61.9±6.S => 59.7±5.9 ml·kg-1·min-1 p<.05). Uupuminen testissä tapahtui marraskuussa myöhemmin (p<.05) kuin syyskuussa, mutta tammikuussa suoritus oli palautunut lähtötasolleen (26±4 => 27±5 => 26±4 min). Sykevaihtelumuuttujissa ei havaittu ryhmätasolla muutoksia. Yksilötasolla tapahtuneet muutokset osoittivat, että sykevaihtelun lisääntyminen kuormituksen ja passiivisen kallistuksen aikana oli yhteydessä kestävyys suorituskyvyn paranemiseen. Sitä vastoin sykevaihtelun väheneminen 24h mittauksessa liittyi kestävyyssuorituskyvyn paranemiseen. Sykevaihtelun ja kestävyyssuorituskyvyn muutosten välinen yhteys viittaa siihen, että parasympaattisen aktiivisuuden kasvaminen liittyy hyvän harjoitteluvasteen syntymiseen ja suorituskyvyn paranemiseen kestävyysharjoittelussa. Sykevaihtelu voi vähentyä 24h-mittauksessa parasympaattisen aktiivisuuden kasvaessa kestävyysurheilijoilla, joilla on ennestään suuri parasympaattinen aktiivisuus ja sykevaihtelu. Täten passiivisen kallistuksen ja erityisesti kuormituksen aikaisen sykevaihtelun mittaaminen soveltuu sykevaihtelumenetelmistä paremmin kestävyysharjoittelun seurantaan.