Kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointi : seitsemän arviointiin valitun menetelmän käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus

Abstract

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2021–2022 kiusaamisten vastaisten menetelmien arvioinnin. Arviointi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Tässä arvioinnissa kiusaamisen vastaisella menetelmällä tarkoitetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, siihen puuttumiseen tai näihin molempiin kohdistettuja toimintamalleja tai ohjelmia. Menetelmällä on koulun ulkopuolinen vastuutaho, joka vastaa sen organisoinnista, kehittämisestä ja toiminnan seurannasta. Kiusaamisen vastaisella toiminnalla tarkoitetaan tässä arvioinnissa kiusaamisen ehkäisyä, siihen puuttumista sekä kiusaamisen jälkeen tapahtuvaa jälkihoitoa, jolla varmistetaan tarpeenmukainen tuki kiusaamistilanteen jälkeen. Kiusaamisen vastaisen toiminnan ohella menetelmä voi myös laajemmin vahvistaa koulujen työrauhaa ja kouluhyvinvointia. Arviointi tuottaa tietoa menetelmien hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista sekä tuo esiin niitä kohtia, joihin sekä menetelmää käyttävien koulujen että menetelmää koordinoivan tahon kannattaa kiinnittää huomioita, jotta menetelmä toimisi toivotulla tavalla. Arvioinnin tarkoituksena ei ole asettaa arvioitavia menetelmiä vastakkain tai vertailla niiden paremmuutta, vaan tuoda tietoa menetelmien toimivista käytänteistä ja kehittämiskohteista. Karvi järjesti syksyllä 2021 avoimen haun kaikille niille toimijoille, jotka koordinoivat perusopetuksessa käytössä olevia kiusaamisen vastaisen menetelmiä Suomessa. Hakemuksia saatiin 27. Arviointiin valittiin mukaan seitsemän menetelmää ennalta määritellyillä arviointiperusteilla. Koska arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kouluissa käytössä olevista menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin, valittiin arviointiin mukaan menetelmiä, jotka kohdistuvat erilaisiin kiusaamisen vastaisiin toimiin ja erilaisiin tarpeisiin. Valintaan vaikutti myös menetelmän käyttö Suomessa. Vain sellaiset menetelmät, joita suomalaisissa kouluissa oli tällä hetkellä käytössä, voitiin ottaa mukaan arviointiin. Menetelmät olivat Gutsy Go, K-0, KiVa Koulu, Oulun tunne- ja turvataitokasvatus, Tukioppilastoiminta, Verso-sovittelu ja Vänelevsverksamheten. Arviointiin mukaan valitut kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat erilaisia niin tavoitteiltaan, vaikutusmekanismeiltaan kuin toimintatavoiltaankin. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan kunkin menetelmät omat lähtökohdat ja viitekehys. Arvioinnin toteuttamiseksi muodostettiin kolme läpileikkaavaa teemaa, joiden kautta menetelmiä arvioitiin; käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus. Teemojen määrittelyssä on hyödynnetty viimeaikaisia tutkimustietoja, joiden mukaan vaikuttavilla kiusaamisen vastaisilla menetelmillä on tiettyjä yhteisiä tekijöitä. Arviointiaineisto koostui arvioinnissa mukana olleiden kiusaamisen vastaisten menetelmien tekemästä itsearvioinnista, menetelmän käyttöön liittyvistä ohjeista ja materiaaleista sekä kouluille toteutetuista kyselyistä, joissa koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat arvioivat sekä yleisesti koulun kiusaamisen vastaista toimintaa että yhtä arvioinnin kohteena ollutta menetelmää. Koulujen henkilöstöltä saatiin vastauksia 245, oppilasvastauksia 12 081 ja huoltajavastauksia 2 111. Lisäksi täydentävää aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla koulujen henkilöstöltä ja oppilailta. Tässä arviointiraportissa esitellään tuloksia arvioinnissa mukana olleiden menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta ja tuloksellisuudesta. Koulujen omalla toimintakulttuurilla on suuri merkitys kiusaamisen vastaisessa toiminnassa, eikä se aina kiteydy koulun käytössä olevaan menetelmään. Arviointitulosten mukaan koulut soveltavat menetelmiä ja linkittävät niitä toisiinsa eri tavoin. Lähes kolmasosa kouluista ilmoitti ensisijaisesti käytetyksi kiusaamisen vastaiseksi menetelmäksi useamman kuin yhden menetelmän. Näin ollen on haastavaa arvioida yksittäisen menetelmän tuloksellisuutta ja koulun kiusaamisen vastaista toimintaa vain käytettävän menetelmän perusteella. Vaikka koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä kiusaamisen vastaiseen työhön, tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti. Menetelmien käytettävyyttä lisäsivät arvioinnin mukaan selkeät ohjeet sekä helppokäyttöiset ja koulun käyttöön sopivat materiaalit. Menetelmien käytettävyys koettiin vahvemmaksi kouluissa, joissa arvioidun menetelmän rooli nähtiin merkittävänä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tai siihen puuttumisessa. Menetelmien juurtumista kouluun edesauttoivat arvioinnin mukaan menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja hyvinvointityötä. Valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli kuitenkin vain muutamien henkilöiden vastuulla, jolloin menetelmän juurruttaminen koulun arkeen oli haastavampaa. Myös menetelmän käytön jatkuvuus koulussa on tällöin vaarassa mahdollisten henkilöstövaihdosten vuoksi. Kouluissa, joissa käytetyn menetelmän rooli kiusaamista ennaltaehkäisevässä työssä oli selkeä, oli menetelmän juurtuminen vahvempaa. Kiusaamisen vastainen työ vaatii kouluilta jatkuvaa tilanteiden seuraamista, toiminnan arvioimista sekä kehittämistä. Arviointitulosten mukaan menetelmän käytön arviointi ja toiminnan kehittäminen oli kuitenkin monessa koulussa vähäistä. Vaikka menetelmää olisi koulussa toteutettu pitkään ja sen toiminnot juurtuneet osaksi arkea, on tärkeää, että toimintaa muistetaan arvioida systemaattisesti ja kehittää eteenpäin. Arviointitulosten perusteella tehtiin seuraavat suositukset: 1. Kouluissa tulee täsmentää menetelmien rooli kiusaamista ehkäisevässä työssä. Jotta kiusaamista ehkäisevä työ olisi kouluissa jäsennellympää, tulisi sen olla osa koulujen lukuvuosisuunnitelmia. Erilaiset yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät toiminnot ja tapahtumat tulee näkyä lukuvuosisuunnitelmissa, jotta toiminta olisi luonteva osa koulujen arkea ja ennaltaehkäisevää työtä. Menetelmien käyttöön tulee varata oppitunteja tai riittävästi tuntiresurssia, joilla menetelmän asioita käsitellään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että yksittäisten tuntien ohella kiusaamisen ehkäisy sisältyy osaksi kouluarkea ja opetusta. Arviointiaineiston mukaan oppilaat ja huoltajat eivät tiedä riittävän hyvin, miten kiusaamista koulussa ehkäistään. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta on tärkeää määritellä, mitä kaikkea koulun ennaltaehkäisevällä työllä tarkoitetaan, mitä siihen kuuluu ja mikä on käytössä olevan menetelmän rooli tässä työssä. Kiusaamista ennaltaehkäisevän työn kannalta on olennaista, että oppilaat ja huoltajat tietävät, miten kouluissa toimitaan, jotta kiusaamista ei esiintyisi. Tästä on tärkeä viestiä myös oppilaille ja huoltajille, jotta kiusaamisilmiön moninaisuus ymmärrettäisiin paremmin. 2. Kiusaamiseen puuttumisen tapoja tulee tehdä näkyviksi. Arviointiaineiston mukaan monet oppilaat ja huoltajat eivät tienneet, miten kouluissa puututaan kiusaamiseen. Tämä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, etteivät oppilaat uskalla kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta, koska he eivät tiedä, miten tapaukset käsitellään. Osa kiusaamistilanteista jää koulun henkilöstöltä huomaamatta ja arviointiaineiston mukaan oppilaiden on vaikea kertoa erityisesti netissä tapahtuvasta kiusaamisesta. Koulujen tulee tiedottaa sekä huoltajille että oppilaille, miten ilmi tulleeseen kiusaamiseen puututaan ja millaisin keinoin tilanteita selvitetään. Kouluissa tulee varmistaa, että koko kouluyhteisö toimii yhtenäisellä tavalla ja yhteisesti sovituin keinoin kiusaamistilanteissa. 3. Kiusaamisen vastaiselle työlle tulee varata kouluissa riittävät resurssit. On tärkeää varmistaa, että kiusaamisen vastaisen työn toteuttamiselle on kouluissa varattu riittävästi aikaa. Kouluissa on tärkeä pohtia, millä ajalla ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan. Myös kiusaamistilanteiden selvittelyyn on oltava riittävästi aikaa, erityisesti pitkittyneissä kiusaamistapauksissa. Tähän liittyvää osaamista on myös tärkeää kouluissa vahvistaa. Opetuksen järjestäjän tulee turvata kouluihin riittävät henkilöstöresurssit, jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa olisi toimivaa. Vaikka menetelmän käyttöön olisi nimetty vastuuhenkilöt, tulee kouluissa varmistaa, että kiusaamisen vastainen työ on koko kouluyhteisön vastuulla. Myös koulun johdolla on tärkeä rooli henkilöstön sitouttamisessa yhteisiin toimintatapoihin sekä suunnan näyttämisessä kiusaamisen vastaisessa työssä. Arviointitulosten mukaan vastuu menetelmän käytöstä oli monissa kouluissa vain muutamilla nimetyillä henkilöillä ja moni koulu koki, että menetelmän vastuuhenkilöitä on vaikea rekrytoida. Omalta osaltaan tähän voi vaikuttaa vastuuhenkilöltä edellytettävä työpanos, josta ei välttämättä makseta riittävää erillistä korvausta. Opetuksen järjestäjän tulee taata riittävät taloudelliset resurssit menetelmiä käyttäville kouluille, jotta henkilöstön sitouttaminen vastuuhenkilöiksi toteutuisi tasapuolisesti. 4. Menetelmien kehittämisessä tulee huomioida paremmin niiden rinnakkainen käyttö. Arviointiaineiston mukaan koulut ovat tyytyväisiä käytössä oleviin menetelmiin ja monet koulut käyttävät useita kiusaamisen vastaisia menetelmiä rinnakkain. Menetelmien juurtumista kouluihin haastaa omalta osaltaan niiden raskaus, joka voi johtaa menetelmän soveltamiseen oman koulun tarpeisiin. Menetelmiä koordinoivien tahojen on tärkeä tukea kouluja menetelmän juurruttamisessa, mutta myös koulujen tulee pohtia, mitkä asiat tukevat menetelmän juurtumista omassa koulussa. Jotta koulut sitoutuisivat paremmin menetelmien käyttöön, tulisi menetelmiä koordinoivien tahojen miettiä, voiko menetelmän käytölle määritellä minimitavoitteet, jolloin käyttöönotto saataisiin kouluissa sujuvammaksi. Koska kouluissa on käytössä useita menetelmiä rinnakkain, olisi hyvä myös pohtia sitä, miten menetelmien yhteiskäyttö saataisiin sujuvaksi ja miten koulut voivat soveltaa menetelmää menettämättä käytöllä toivottuja tuloksia. 5. Menetelmien jatkuvaa arviointia tulee kehittää. Arviointitulosten mukaan koulut hyödyntävät melko vähän sitä arviointimateriaalia, jota menetelmillä on tarjolla toiminnan arvioimiseksi. Eritysesti pitkään käytössä olleiden menetelmien kohdalla on tärkeää miettiä myös sitä, miten toimintaa voisi koulussa kehittää. Monessa koulussa toiminnasta kerätään vain suullista palautetta. Sen sijaan systemaattisemman tiedon kerääminen antoi arviointitulosten mukaan kouluille hyvän mahdollisuuden myös kehittää omaa toimintaansa. Jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa pohjautuisi tutkittuun näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön, tarvitaan menetelmien kehittämiseksi jatkuvaa tutkimusta. Tähän on varattava riittävästi resurssia ja rahoitusta. Monet arvioinnin kohteena olleista menetelmistä kohdistuivat ensisijaisesti yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja sitä kautta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen kannalta on hyvä pohtia myös sitä, millaisilla asetelmilla erilaisia menetelmiä voidaan arvioida. Erityisesti tarvitaan lisätietoa siitä, miten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat menetelmät vaikuttavat koko yhteisöön. 6. Oppilaiden ja huoltajien roolia koulujen kiusaamien vastaisessa työssä tulee vahvistaa. Kiusaamiseen liittyy vertaisryhmän normit, jotka eivät aikuisille ole aina näkyviä. Arviointitulosten mukaan oppilailla olisi enemmän halua osallistua kiusaamisen vastaiseen työhön omassa koulussaan. Oppilaiden osallisuus on kiusaamisen vastaisen työn tuloksellisuuden näkökulmasta merkityksellistä, sillä koulun ilmapiiri ja oppilaiden keskuudessa vallitsevat normit ovat keskeisiä kiusaamiseen vaikuttavia tekijöitä, joista ensisijainen tieto löytyy nimenomaan oppilailta itseltään. Kiusaaminen on monitahoinen ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, jatkuuko kiusaaminen. Kouluyhteisössä tulee antaa riittävästi mahdollisuuksia ja tilaa sellaiselle oppilaiden omalle toiminnalle, joka vahvistaa kiusaamisen vastaista normia oppilaiden keskuudessa ja tukee sitä, että jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi. Arviointitulosten mukaan lähes kaksi viidesosaa huoltajista olisi halunnut osallistua enemmän koulun kiusaamisen vastaiseen työhön. Yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan kouluissa tulee pohtia, miten eri tavoin huoltajat voivat olla mukana toiminnassa. Osallistuminen voisi olla esimerkiksi syväluotaavaa keskustelua kiusaamisilmiöstä, jonka tavoitteena on luoda huoltajien ja koulujen välille yhteinen ymmärrys kiusaamisesta, sen ennaltaehkäisystä ja siitä, mitä tulee tehdä, jos kiusaamista tapahtuu. Erityisesti nettikiusaamisen ehkäisyn kannalta on tärkeää, että myös oppilaat ja huoltajat osallistuvat yhdessä koulun kanssa kiusaamisen vastaiseen työhön.

In 2021–2022, the Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) carried out an evaluation of anti-bullying methods. The evaluation is part of the Ministry of Education and Culture’s operational programme for the prevention of bullying, violence and harassment. In this evaluation, anti-bullying methods mean operating models or programmes that are aimed at preventing bullying, intervening in bullying, or both and that are organised, developed and monitored by external actors instead of the schools themselves. In this evaluation, anti-bullying measures mean bullying prevention, intervention and aftercare. The purpose of aftercare is to ensure appropriate support after an instance of bullying. In addition to anti-bullying measures, methods can also include broader measures aimed at strengthening wellbeing and peaceful working conditions at school. The evaluation provides information about the good practices and operating methods of the evaluated anti-bullying methods and highlights areas that both the schools using the methods and the actors coordinating them should pay attention to in order to ensure that the methods work as intended. The purpose of the evaluation is not to set the different anti-bullying methods against each other or compare their superiority, but to disseminate information on the effective practices of different methods and highlight the needs to develop them. In autumn 2021, FINEEC organised an open call for all actors coordinating anti-bullying methods used in basic education in Finland. The total number of applications received was 27. Based on pre-determined evaluation criteria, a total of seven methods were selected for the evaluation. Because the aim of the evaluation was to produce information on different methods and their suitability to different situations, methods focusing on different anti-bullying measures and different needs were selected for the evaluation. The choice of methods was also influenced by their use in Finland: only methods that are currently used in Finnish schools were deemed eligible for the evaluation. The selected methods were Gutsy Go, B-Stop, KiVa Koulu, the Safety Skills Education model of Oulu, the Peer Support programme, mediation at school (Verso and Resto) and peer support activities. The anti-bullying methods selected for the evaluation are different in terms of their objectives, influencing mechanisms and operating methods. The starting points and framework of each method have been taken into account in the evaluation. The methods were evaluated through three cross-cutting terms that were formulated to implement the evaluation: the usability of the method, sustainability and the outcome. These themes were defined utilising recent research data, according to which effective anti-bullying methods have certain factors in common. The evaluation data consisted of self-evaluations carried out by the actors coordinating the methods included in the evaluation, instructions and materials related to the use of the methods and school surveys in which school staff, pupils and guardians evaluated both their school’s anti-bullying measures in general and one of the methods included in the evaluation in particular. Responses to the survey were received from 245 members of school staff, 12,081 pupils and 2,111 guardians. In addition to this, supplementary data was collected through group interviews with school staff and pupils. This evaluation report presents results regarding the usability, sustainability and outcomes of the methods included in the evaluation. Anti-bullying measures are significantly influenced by the operating culture of the school, which is not always consistent with the anti-bullying method used by the school. According to the evaluation results, schools apply anti-bullying methods and link them to each other in various ways. Almost one third of schools reported using more than one method as their primary anti-bullying method. This makes it challenging to evaluate the outcomes of individual methods and the anti-bullying measures of schools solely on the basis of the used method. Although school staff, pupils and guardians are primarily satisfied with the anti-bullying work of schools, continuous development of operating methods is needed. Particular attention should be paid to ensuring that subtle, indirect bullying is also intervened in consistently. According to the evaluation, the usability of the methods was contributed to by clear instructions and easy-to-use materials suitable for the school. The usability of methods was deemed stronger in schools where the role of the evaluated method was deemed significant in terms of bullying prevention and intervention. The sustainability of methods in schools was facilitated by staff that was committed to the use of the method, support from management and the integration of the method into other school operations and efforts to improve wellbeing. Unfortunately, in many schools responsibility for using anti-bullying methods rested with only a few individuals, making the integration of the method into the everyday operations of the school more challenging. This also puts the continued use of the method at risk due to possible staff changes. The sustainability of anti-bullying methods was stronger in schools where the role of the method in bullying prevention work was clear. Anti-bullying work requires schools to constantly monitor situations and evaluate and develop their operations. However, according to the evaluation results, the evaluation of the use of anti-bullying methods and the development of anti-bullying measures were limited in many schools. Even in schools where a particular anti-bullying method has been used for a long time and its measures have been integrated into everyday operations, it is important to keep evaluating measures systematically and continue developing them. Based on the evaluation results, the following recommendations were issued: 1. Schools should clarify the role of anti-bullying methods in bullying prevention work. To make the bullying prevention efforts of schools more structured, they should be made a part of schools’ annual plans. Different functions and events aimed at increasing community cohesion and participation should be included in schools’ annual plans to make them a natural part of the everyday operations of schools and prevention work. Sufficient amount of lessons or hourly resources should be reserved for the use of anti-bullying methods and going over matters related to them. However, it is important to keep in mind that, in addition to individual lessons, bullying prevention should also be integrated into the everyday operation and teaching of schools. According to the evaluation data, pupils and guardians are not sufficiently aware of how bullying is prevented in schools. From the perspective of preventive work, it is important to define what is meant by the preventive work of the school, what it encompasses and what is the role of the used anti-bullying method in this work. As regards bullying prevention work, it is essential for pupils and guardians to be aware of the measures aimed at preventing bullying at school. It is also important for schools to provide pupils and guardians with information about these measures so as to increase their understanding of the complexity of the bullying phenomenon. 2. Bullying intervention methods should be made visible. According to the evaluation data, many pupils and guardians were not aware of how schools intervene in bullying. This can contribute to pupils being too afraid to report bullying that they experience or witness because they are unaware of how instances of bullying are handled by the school. The fact is that school staff do not notice all instances of bullying, and according to the evaluation data, pupils find it difficult to report online bullying, in particular. Schools should inform both guardians and pupils of how reported bullying is intervened in and of the methods used to investigate situations. Schools should also ensure that the entire school community operates consistently and uses mutually agreed-upon methods to handle instances of bullying. 3. Schools should reserve sufficient resources for anti-bullying work. It is important to ensure that schools reserve a sufficient amount of time for carrying out anti-bullying work. It is also important for schools to consider the time frame of their bullying prevention efforts. Sufficient time must also be reserved for investigating bullying situations, especially in cases of prolonged bullying. It is also important to strengthen the knowledge related to this matter in schools. Education providers should allocate sufficient personnel resources for schools so that their bullying prevention efforts are effective. Even if responsibility for the use of an anti-bullying method has been assigned to specific people, it is important for schools to ensure that the entire school community takes responsibility for anti-bullying work. School management also plays an important role in ensuring that the staff is committed to shared operating methods and in directing anti-bullying work. According to the evaluation results, in many schools the responsibility for the use of an anti-bullying method rested with only a few designated persons, and in many schools it was felt that it is difficult to recruit persons who could be assigned responsibility for a method. One of the factors contributing to this could be the amount of work involved, which is not always subject to sufficient separate compensation. With this in mind, education providers should guarantee sufficient financial resources for schools that use anti-bullying methods to ensure that the assignment of responsibility for methods is carried out equally and fairly. 4. The concurrent use of different anti-bullying methods should be more effectively considered in their development. According to the evaluation data, schools are satisfied with the anti-bullying methods that they use, and many schools use several anti-bullying methods concurrently. One factor contributing to challenges related to the adoption of anti-bullying methods at schools is their laboriousness, which may lead to schools adapting methods to their own needs. As such, it is important for the actors coordinating the methods to provide schools with support for their adoption, in addition to which schools should also consider which factors support their adoption of anti-bullying methods. To facilitate the commitment of schools to using anti-bullying methods, the actors coordinating the methods should consider whether it would be possible to define minimum objectives for the use of the methods to facilitate their adoption at schools. Since schools use several methods concurrently, it is also worth considering how this concurrent use could be facilitated and how schools could apply the methods without compromising the desired outcomes. 5. The continuous evaluation of the methods should be developed. According to the evaluation results, schools make rather little use of the evaluation material that the methods provide for evaluating measures. Especially in the case of methods that have been used for a long time, it is important to also consider how schools could develop measures. Many schools only collect oral feedback about measures. However, according to the evaluation results, more systematic data collection provided schools with good opportunities to also develop their own operations. If the anti-bullying work of schools is to be based on evidence-based methods, the methods need to be developed through continuous research. This can only be done if sufficient resources and funding is reserved for this purpose. Many of the methods included in the evaluation were primarily focused on strengthening community cohesion for the purpose of preventing bullying. From a research perspective, it is also worth considering what kind of approaches are suitable for evaluating different methods. In particular, more information is needed about how methods supporting participation and community cohesion affect the community as a whole. 6. The role of pupils and guardians in the anti-bullying work of schools should be strengthened. One of the factors that affect bullying are the norms of the peer group, which are not always visible to adults. According to the evaluation results, pupils would like to be more involved in the anti-bullying work of their own schools. The involvement of pupils is relevant from the point of view of the outcomes of anti-bullying work, as the atmosphere at school and the prevailing social norms among pupils are important factors affecting bullying, information on which can be obtained primarily from the pupils themselves. Bullying is a complex group phenomenon, with the members of the group playing a crucial role in whether it continues. As such, the school community should provide sufficient opportunities and space for the pupils’ own activities that strengthen anti-bullying norms among pupils and support everyone being able to feel like an important member of the school community. According to the evaluation results, nearly two out of five guardians would have liked to be more involved in the anti-bullying work of schools. Instead of carrying out one-way communications, schools should consider different ways of involving guardians in their measures. This involvement could consists of e.g. in-depth discussion about the bullying phenomenon, with the aim of building understanding between guardians and schools on bullying, its prevention and what should be done if bullying occurs. Especially in terms of preventing online bullying, it is important for pupils and guardians to also participate in the anti-bullying work of schools.