Särkikalojen paikallisuus, ikä ja kasvu Siuntionjoen latvajärvillä

Abstract

Lake Enäjärvi and Lake Poikkipuoliainen, located in Southern Finland, are eutrophicated and dominated by cyprinids. The lakes are connected to each other by a 2,3 km long River Hulttilanjoki, enabling fish to move between the lakes. The aim of this study was to define the age, growth and maturity of roach (Rutilus rutilus), white bream (Blicca bjoerkna) and bream (Abramis brama). Migration of these three species between the lakes was studied as well. Migration study was conducted by T-bar anchor tagging, meanwhile mortality caused by tagging and handling was studied. Age and growth determination were made from the cleithrum bones. In migration study, only 1,5 % (n = 18) out of all tagged individuals (n = 2178) moved from Lake Poikkipuoliainen to Lake Enäjärvi. Instead, the portion of returned tagged fish (n = 101) was 4,7 % out of all tagged fish. No differences in the mortality caused by tagging and handling between experimental and control groups of bream and white bream were discovered. Instead, the mortality rate of roach in experimental group was 2,2 %, but no mortality was noticed in control group. The growth of roach, bream and white bream was slow in case of both lakes, which is often typical for a lake suffering from dence cyprinid stocks. Management fishing had an effect on growth of some year classes, but no typical higher growth rates of management fishing were found in the long term. In Lake Enäjärvi, the growth of roach and white bream was faster than in Lake Poikkipuoliainen, where instead the stocks of roach and white bream was conducted of smaller-sized individuals. Growth of bream in both lakes has been slowed down, especially in younger age groups. Roach and white bream males reached sexual maturity at younger age in Lake Enäjärvi than in Lake Poikkipuoliainen. In Lake Poikkipuoliainen, male and female breams reached sexual maturity a year younger than in Lake Enäjärvi. The results on the age, growth, sexual maturity and movement of roaches in Enäjärvi and Poikkipuolainen provide important additional information for lake restoration and further planning of biomanipulation.

Länsi-Uudellamaalla sijaitsevat Enäjärvi ja Poikkipuoliainen ovat rehevöityneitä järviä, joissa vallitsee runsas särkikalakanta. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa 2,3 km pitkän Hulttilanjoen kautta, mikä mahdollistaa kalojen liikkumisen järvien välillä. Työn tarkoituksena oli selvittää särjen (Rutilus rutilus), pasurin (Blicca bjoerkna) ja lahnan (Abramis brama) liikkumista, ikärakennetta, kasvunopeutta sekä sukukypsyysikää ja -kokoa. Vaellusselvitys toteutettiin T-ankkurimerkinnällä merkintä-takaisinpyyntinä ja merkinnän aiheuttamaa kuolleisuutta tutkittiin kuolleisuuskokeella. Iän- ja kasvunmääritykset tehtiin hartialukkoluusta (cleithrum). Vaellustutkimuksessa molempien järvien yhteenlaskettujen merkkipalautuksien (n = 101) osuus oli 4,7 % kaikista merkityistä kaloista (n = 2178). Järvestä toiseen vaeltaneita kaloja havaittiin vain 1,5 % (n = 18) kaikista merkityistä kaloista. Vaeltaneiden kalojen osuus merkkipalautuksista puolestaan oli 17,8 %. Kuolleisuuskokeessa koeryhmässä särjen kuolleisuus oli 2,2 %, mutta pasurilla ja lahnalla ei havaittu kuolleisuutta. Kontrolliryhmässä kaikki kalat selvisivät hengissä. Särjen, pasurin ja lahnan kasvu oli molemmilla järvillä hidasta, mikä on tyypillistä reheville särkikalakannaltaan tiheille järville. Hoitokalastusten havaittiin vaikuttaneen joidenkin lajien vuosiluokkiin, mutta hoitokalastukselle tyypillistä kasvun selkeää paranemista ei havaittu tapahtuneen pitkällä aikavälillä kummallakaan järvellä. Enäjärvellä särkien ja pasureiden havaittiin kasvavan kookkaammiksi ja vanhemmiksi kuin Poikkipuoliaisella, jossa särki- ja pasurikannat koostuivat nuoremmista ja pienikokoisemmista yksilöistä ikä-pituus-avaimella muutetun Nordic-verkkokoesaaliin ikä- ja pituusjakaumien mukaan. Lahnojen kasvu molemmilla järvillä on hidastunut tarkastelujakson aikana, etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Särkikoiraat saavuttivat sukukypsyyden 2–3-vuotiaina 8–9 cm pituisina ja särkinaaraat 3–4-vuotiaina 10–11 cm pituisina. Koiraspasurit tulivat sukukypsiksi 4–5-vuotiaina 9–12 cm pituisina ja naaraspasurit 6-vuotiaina 10–12 cm pituisina. Sukukypsyyden koiras- ja naaraslahnat saavuttivat 9–10-vuotiaina, jolloin pituutta niillä oli 30–33 cm. Tulokset särkikalojen iästä, kasvusta, sukukypsyydestä sekä liikkumisesta Enäjärvellä ja Poikkipuoliaisella antavat tärkeää lisätietoa järvien ravintoketjukunnostuksen jatkosuunnitteluun.