Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.

In the research, it was examined how the legally binding curricula, The Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (OPH, 2022), and The Finnish National Core Curriculum for Pre-Primary Education (OPH, 2016), deal with the goals required by the Early Childhood Education Act (580/2018) and defined by physical education. The data analysis was based on curriculum theory and the content analysis and interpretation of the meaning connections with the keywords. It was mapped how often, in which context and with what meanings the terms associated with a child's physical well-being in previous studies (digital, physical activity, physical inactivity, sitting, body, coordination, movement, exercise, physical education, nature, media, motor skills, sedentary behaviour, passivity, outdoor play, sports) appeared in the curricula. The study also determined how the curricula corresponded to the goals of physical education, educating children to move, and educating children through movement. The keywords most regularly mentioned in the curricula were: movement (39 times), exercise (28 times), and media (21 times). According to the content analysis, the meaning connections of the keywords could be categorized into four categories: health and well-being, development, learning and cooperation. In addition, The Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care also identified the meaningful connections between play and culture. Both curricula corresponded to the main goals of physical education. Research knowledge of the study can be used to develop curricula guiding early childhood education and care in supporting children's early formation of a physically active lifestyle.