Yksi tärkeä näkökulma jätetään usein huomiotta länsimaisissa mediateksteissä: toislajiset eläimet. Näitä mediatekstejä tuottavien toimittajien eläinkäsityksiä tai eläinuutisointia ohjaavia käytäntöjä ei ole aiemmin tutkittu. Lisäksi maakuntalehtiä, joiden levikkialueilla eläintalous ja toislajisiin liittyvät harrastukset ovat yleisiä, tutkitaan Suomessa melko vähän.
Tämän journalistiikan pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää laadullisen tutkimuksen keinoin maakuntalehtien toimittajien eläinuutisointi- ja eläinkäsityksiä sekä eläinuutisointiin liittyviä käytäntöjä ja ihanteita. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi haastateltiin yhteensä kahdeksaa maakuntalehden toimittajaa neljästä eri mediasta. Aineisto analysoitiin teemoittelevan analyysin keinoin. Analyysin perusteella maakuntalehtien toimittajat pohtivat työssään toislajisia eläimiä useimmiten ihmiskeskeisestä näkökulmasta käsin. Vaikka osa toimittajista kertoi pohtivansa työssään toislajisia, suurimmalta osin toislajisten n
äkökulman pohdinta vaikuttaa olevan pintapuolista ja satunnaista. Toimittajat näkivät usein toislajisten näkökulmien esittämisen jonkinlaisen agendan ajamisena. Toimituksellisten käytäntöjen ja objektiivisuusihanteen lisäksi maakuntalehtien eläinaiheisten juttujen muotoutumiseen vaikuttavat myös toimituksen ulkopuoliset toimijat ja käytännöt sekä etenkin toimittajan oma tausta. Keskeisiä tekijöitä eläinaiheisten juttujen muotoutumisessa ovat mm. alueen yritykset, lukijat sekä toimittajan oma arvomaailma ja eläineettiset kannat.
Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa paitsi journalistiikan myös kriittisen eläin- ja mediatutkimuksen kentälle. Sen keskeisin löydös on, että vaikka toimittajat kokevat työnsä itsenäiseksi myös eläinaiheista kirjoittaessaan, maakuntalehtien eläinaiheiseen journalismiin vaikuttavat myös toimitusten ulkopuoliset tahot. Tutkielmassa esiin nousivat myös journalismin tekemisen laajemmat realiteetit: mm. lukijalähtöisyyden ja ”yleisen mielipiteen” korostunut vaikutus. Toisaalta maakuntalehtien puuttuvat linjaukset koskien toislajisten huomioimista saavat aikaan sen, että toislajisten huomioiminen jutuissa on yksittäisten toimittajien harteilla. Toislajisten tasa-arvoinen ja systemaattinen huomiointi vaatiikin paitsi maakuntalehtien käytäntöjen uudistamista ja kriittistä tarkastelua myös journalismi-instituution arvomaailman muovaamista ihmiskeskeisestä ja spesistisestä eli lajisorrollisesta kohti tasa-arvoista ja kaikki lajit aidosti huomioivaa journalismietiikkaa. Tämä on tärkeä muutos journalismin aidon tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja uskottavuuden vahvistamiseksi.
...
