”Terveyden edistäminen fysioterapian harjoittelujaksoilla” : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksista

Abstract

Kroonisesti tarttumattomista sairauksista voidaan puhua elintapasairauksina, koska niiden syntyyn voidaan vaikuttaa elintavoilla (Puska 2023). WHO:n (2023a) mukaan sairaudet aiheutuvat epäterveellisestä ravinnosta, tupakoimisesta sekä liikunnan puutteesta. Näistä sairauksista aiheutuu merkittäviä vuotuisia kustannuksia ja näiden sairauksien ehkäiseminen suositusten mukaisesti vaikuttaa valtavasti kansanterveyteen (STM, 2018). Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi toimia terveyden edistämisen kentässä ehkäistäkseen elintapasairauksien syntyä ja edistääkseen väestön hyvinvointia (Rimpelä 2010, 11). Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena fenomenologis-hermeneuttista metodologiaa hyödyntäen. Aineiston keruu toteutettiin yksilöhaastatteluina kevään 2021- kevään 2022 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelijaa. Tutkittavien haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja aineiston analyysissa hyödynnettiin tulkitsevaa fenomenologista (IPA)- analyysimetodia.

Aineiston analysoinnin tuloksena muodostettiin yhteensä seitsemän merkitysteemaa, jotka olivat: kokemukset (1) kuntouttavasta terveyden edistämisestä, (2) fyysisen terveyden edistämisestä, (3) harjoittelun kautta vaikuttamisesta, (4) vuorovaikutuksen ja luottamuksen merkityksestä, (5) terveyttä edistävän ohjauksen ja neuvonnan merkityksellisyydestä, (6) käytännön harjoittelusta saadusta tuesta ja oppimisesta ja (7) fysioterapeutin roolista ja ammatillisesta kasvusta. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, joka tarkastelee fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia terveyden edistämisestä käytännönharjoittelujaksoilla Suomalaisessa korkeakoulukontekstissa. Fysioterapeuttiopiskelijat kokivat terveyden edistämisen kuuluvan osaksi fysioterapiaa, jossa vaikutetaan kuntoutujien toimintakykyyn, liikkumiskykyyn, omatoimisuuteen ja itsenäiseen pärjäämiseen. Terveyden edistäminen kuvautui opiskelijoiden kokemuksissa fyysisen aktiivisuuden edistämisenä ja fyysisen aspektin huomioimisena, jossa keskeistä on neuvonta ja keskustelu sekä luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Fyysistä osa-aluetta lukuun ottamatta fysioterapeuttiopiskelijat kokivat epävarmuutta ja saamattomuutta muiden terveyden osa-alueiden huomioimisessa. Epävarmuuden koettiin johtuvan kokemuksen ja tiedon puutteesta ja fysioterapiaopintojen olisi toivottu tarjoavan parempia valmiuksia vuorovaikutustilanteisiin, hankalien tilanteiden kohtaamiseen sekä psykofyysiseen lähestymiseen. Harjoittelun ohjaajien toiminnallinen esimerkki sekä ohjaavan opettajan tuki koettiin merkityksellisenä tukena omalle ammatilliselle kasvulle terveyden edistämisessä. Tämän tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimuksien kanssa. Jatkossa tarvitaan vielä lisää tietoa ja ymmärrystä terveyden edistämisen merkityksestä fysioterapiassa sekä fysioterapeutin roolista terveyden edistäjänä.

Puska (2023) suggests that chronic non-communicable diseases can be referred to as lifestyle diseases, because their occurrence can be influenced by lifestyle choices. According to WHO (2023a), diseases are caused by unhealthy diet, smoking and lack of exercise. These diseases incur significant annual costs and if these diseases could be prevented according to the recommendations, it would have a huge impact on public health (STM, 2018). Every healthcare professional should work in the field of health promotion to prevent the occurrence of lifestyle diseases and to promote the well-being of the population (Rimpelä 2010, 11). The study was conducted as a qualitative interview study using the phenomenological- hermeneutic research approach. The material was collected in spring 2021 – spring 2022 through individual interviews. A total of six final stage physical therapy students participated in the study. Individual interviews were transcribed verbatim and analysed based on the interpretative phenomenological analysis (IPA) method.

Based on data analysis the researcher constructed a total of seven meaning themes, as follows: experiences of (1) rehabilitative health promotion, (2) promoting physical health, (3) influence through training, (4) the importance of interaction and trust, (5) the importance of health-promoting guidance and counselling, (6) support and learning in practical training and (7) the role and professional growth of the physiotherapist. This study is known to be the first study to examine physical therapist students' experiences of health promotion in practical training periods and physiotherapy higher education contexts, in Finland. Physiotherapy students felt that health promotion is part of physiotherapy, which affects the rehabilitators' ability to function, mobility, independence and independent coping. Health promotion was described in students’ experiences as promoting physical activity and taking into account the physical aspect in which key aspects are counselling and discussion as well as confidential interaction. Physiotherapy students experienced uncertainty and lack of competence in taking into account other aspects of health than physical aspects. The uncertainty was felt to be due to a lack of experience and knowledge it was hoped that the physiotherapy studies would have provided better skills for interaction situations, facing difficult situations and a psychophysical approach. The results of this study have similarty with previous studies. In the future, more information and a better understanding will be needed on the significance of health promotion in physiotherapy and the role the physiotherapists as health promoters.