Tässä laadullisessa tutkimuksessa perehdytään työhyvinvoinnin johtamiseen valtakunnallisissa urheiluorganisaatioissa. Työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan työhyvinvoinnin suunnittelua ja edistämistä organisaatiossa (Manka ym. 2015, 254). Tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnallisten urheiluorganisaatioiden johtajien käsityksiä työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten työhyvinvointia ylläpidetään ja edistetään urheiluorganisaatioissa, mikä rooli työhyvinvointijohtamisella organisaatioissa on ja, mitä työhyvinvoinnin johtamisella on saatu aikaan urheiluorganisaatioissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa työhyvinvoinnin johtamisen nykytilaa suomalaisissa valtakunnallisissa urheiluorganisaatioissa sekä lisätä ymmärrystä työhyvinvoinnin johtamisesta urheiluorganisaatioiden kontekstissa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvoinnin johtamisen perustaa ja sen asemaa valtakunnallisissa urheiluorganisaatioissa. Teoriaosuus pohjaa aihetta käsittelevään
kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen sekä aiempaan tutkimukseen. Teoriaosuudessa perehdytään työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen työelämän ja urheiluorganisaatioiden yhteiskunnallisen muutoksen tarkastelun pohjalta. Teoriaosuuden tavoitteena on laaja-alainen perehtyminen työhyvinvoinnin johtamisen ja urheiluorganisaatioiden johtamisen käsitteisiin sekä niiden mallintaminen Maslow’n tarvehierarkian, Työhyvinvoinnin portaiden sekä Työkykytalo-mallin avulla.
Tutkimuksen aineisto koostuu sähköisesti toteutetun kyselylomakkeen vastauksista, johon vastasi yhteensä 30 urheiluorganisaation johtajaa. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa aineistosta esiin nousevia merkityksiä teemoiteltiin eri kategorioiden mukaan muodostaen teemoista tutkimuksen päätuloksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työhyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään tutkimuksen urheiluorganisaatioissa vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden, fyysisen työympäristön, työn organisoinnin, kannusteiden ja johtamisen avulla. Työhyvinvoinnin johtamisen rooli vaihtelee paljon eri urheiluorganisaatioiden välillä. Työhyvinvointitoimenpiteillä on saatu aikaan sosiaalinen työympäristö, henkinen hyvinvointi, fyysinen terveys ja työn laatu. Tutkimuksen tulokset mukailevat aihepiirin lähdekirjallisuudesta esiin nousseita tuloksia ja teemoja.
Tutkielmassa nousi esiin työhyvinvoinnin ja sen johtamisen merkityksen kasvu yhteiskuntamme muuttuessa. Työhyvinvoinnin johtamista ei nähdä ainoastaan työntekijöiden fyysisestä terveydestä huolehtimisena vaan kokonaisvaltaisesti myös psyykkinen ja sosiaalinen terveys huomioon ottaen. Tutkielman laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on nostaa työhyvinvoinnin johtamisen tärkeys urheiluorganisaatioissa esiin sekä edistää sen tutkimusta Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa.
...
