“Aiemmin sen näki suoraan naamasta” : työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tapaustutkimus

Abstract

Työ ja työelämä ovat murroksessa. Työtavat, liiketoimintaympäristöt ja työntekijöiden odotukset muuttuvat nopeassa tahdissa. Muutos aiheuttaa paineita myös yritysten työhyvinvoinnin johtamiselle varsinkin tietointensiivisessä työssä. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavia ja haluavat pysyä työhyvin vointiin panostavan työnantajan palveluksessa. Tämän pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu tiedolla johtamisen ja työhyvinvoinnin aiemmasta tutkimuksesta. Tiedolla johtamista tarkastellaan tiedolla johtamisen osa-alueiden ja prosessien kautta. Tiedolla johtamisen osa-alueita ovat tutkineet muun muassa Laihonen, Hannula, Helan der, Ilvonen, Jussila, Kukko ja Yliniemi (2013) sekä Syed (2018). Choo (2002) ja Heisigin (2009) kuvaavat tiedolla johtamisen prosesseja. Kohdeorgansaation työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tilannetta tarkastellaan edellä mainittujen tutkijoiden esittämien näkökulmien avulla. Työhyvinvointia tarkastellaan positiivisen psykologian näkökulmasta. Positiivisen psykologian teoriaosuus pohjautuu Seligmanin (2005, 2011) tutkimukselle. Työhyvinvoinnin osalta huomioidaan myös muuta kuin positiiviseen psykologiaan liittyvää tutkimusta, kuten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden korrelaatiota kuvaavaa tutkimusta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan kansainvälisen, Suomessa IT- ja liiketoiminnan konsultoinnin palveluita tarjoavan organisaation työhyvinvointia ja sen tiedolla johtamisen tilannetta. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään tapaustutkimusta, jonka empiirinen osa koostuu kolmesta aineistosta: kyselyaineistosta (n=17), haastatteluaineistosta (n=13) ja dokumenttiaineistosta (n=16). Aineisto on kerätty aikavälillä kesä-syyskuu 2021. Tutkimustulosten perusteella voidaan tunnistaa ne osa-alueet, jotka organisaation työntekijät pitävät merkityksellisinä oman työhyvinvointinsa näkökulmasta. Työntekijät kokevat työhyvinvointinsa tason keskimäärin hyväksi, mutta kehityskohteita tunnistetaan myös. Työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen ennakoidaan kasvattavan rooliaan kohdeorganisaatiossa ja siihen liittyviä prosesseja kehitetään parhaillaan. Työhyvinvointia ei kuitenkaan vielä johdeta systemaattisesti tiedolla johtamisen prosessien avulla. Tutkimustulosten avulla voidaan osoittaa työhyvinvoinnin tiedolla johtamiseen liittyviä kehityskohteita.

Work and working life are in transition. Working habits, business environments and employee expectations are changing at a rapid pace. The change is also putting pressure on how organizations manage and lead work well-being, especially in knowledge-intensive work. Well-off employees are productive and want to keep working for an employer that invests in well-being at work. The theoretical framework of this master's thesis consists of previous research on knowledge management and well-being at work. Knowledge management is mainly examined through the work and research of Laihonen, Hannula, Helander, Ilvonen, Jussila, Kukko and Yliniemi (2013), Syed (2018), Choo (2002) and Heisig (2009). They describe the processes of knowledge management and its different sectors. Well-being at work is viewed from the perspective of positive psychology. The theoretical part of positive psychology is based on Seligman's (2005, 2011) research. This master's thesis examines work well-being and knowledge management practices and processes at an international organization that provides IT and management consulting services in Finland. The research method utilizes a case study. The empirical part of this master’s thesis consists of three sets of materials: a survey (n = 17), semi-structured interviews (n = 13) and documentary analysis (n = 16). The material was collected between June and September 2021. Based on the research results, it is possible to identify the areas that the employees of the organization consider relevant from the point of view of their own work well-being. Employees perceive their level of well-being at work to be good on average, but areas for improvement are also identified. Knowledge management of well-being at work is expected to increase its role in the target organization in the future. Processes related to leading work well-being through knowledge management practices are being developed. However, well-being at work is not yet systematically managed through knowledge management processes. With the help of these research results, it is possible to identify development targets related to the management of well-being at work and knowledge management processes.