Oppilaantuntemuksen representaatiot yläkoulun suomi toisena kielenä -opettajien puheessa

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen oppilaantuntemuksen representaatioita yläkoulun suomi toisena kielenä - opettajien puheessa. Oppilaantuntemus on koulumaailmassa taajaan käytetty termi, mutta sitä ei ole juuri tutkittu. Tutkin oppilaantuntemuksen representaatiota juuri S2-opettajien puheessa, koska Opetushallituksen (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa S2-oppimäärän kuvauksessa on paljon oppilaan tuntemiseen liittyviä seikkoja. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia oppilaantuntemuksen representaatioita yläkoulun suomi toisena kielenä -opettajien puheessa rakentuu? ja 2. Miten oppilaantuntemuksen representaatiot kielellisesti rakentuvat? Tutkimuksellisen viitekehyksen muodostavat oppilaantuntemus kielitietoisen opetuksen edellytyksenä, diskurssintutkimus ja systeemis-funktionaalinen kieliteoria, jota käytän myös analyysimenetelmänä. Tutkimuksen aineistona on neljän yläkoulun S2-opettajan haastattelut. Oppilaantuntemus representoituu opettajien puheessa opettajan vähitellen rakentuvana käsityksenä, pedagogisena perustana ja kokonaisvaltaisena ihmisen tuntemisena. Representaatiot rakentuvat kielellisesti prosessityyppien kautta. Ensimmäiseen representaatioon liittyvät mentaalinen, materiaalinen ja kommunikatiivinen prosessityyppi. Oppilaantuntemus pedagogisena perustana rakentuu pitkälti materiaalisen ja relationaalisen prosessityypin kautta. Viimeisessä representaatiossa korostuvat relationaalinen ja mentaalinen prosessityyppi. Lisäksi opettajien käyttämä leksikko tukee representaatioita. Opettajien kielentämät käsitykset rakentavat representaatiota diskursiivisesti. Kaikille representaatioille on yhteistä, että oppilaat ovat välillisesti tilanteen osallistujia ja heihin viitataan monin eri sanoin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajankoulutuksessa sekä kuntien ja koulujen kehitystyössä. Tulokset ovat osin hyödynnettävissä myös S2-alan ulkopuolella. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi oppilaantuntemuksen representaatioiden tarkastelu kaikissa oppiaineissa ja oppilaantuntemus-käsitteen määrittely laajan opettajilta kerätyn aineiston avulla.