Kouluväkivalta Halsuan kunnan peruskoulun ala-asteen 3. - 6. -luokilla
Authors
Date
1991Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja kartoittaa Halsuan
kunnan peruskoulun ala-asteen 3. - 6. -luokilla ilmenevää
kouluväkivaltaa ja oppilaiden suhtautumista siihen. Tutkimuksessa
olivat Halsuan kunnan peruskoulun ala-asteiden 3. -
6. -luokkien oppilaat. Oppilaita oli yhteensä 111, joista 51
tyttöä ja 60 poikaa.
Tutkimusongelmina olivat kouluväkivallan laatu ja yleisyys
kyseisillä luokilla sekä oppilaiden suhtautuminen kouluväkivaltaan.
Tutkimusmenetelminä käytettiin tutkimuksen kuvailevan
luonteen takia suoria jakaumia eli prosentti- ja frekvenssijakaumia.
Ryhmien välisten vastausten erojen merkitsevyyttä
testattiin Khin-neliötestillä ja riippumattomien ryhmien
varianssianalyysillä.
Väkivalta jaettiin lievään ja vakavaan väkivaltaan. Oppilaat
havaitsivat enemmän lievää kouluväkivaltaa kuin vakavaa. Saman
olivat huomanneet opettajat. Ryhmäväkivalta oli yleisempaa
kuin yksilöväkivalta oppilaiden keskuudessa. Myös opettajien
mielestä kouluväkivalta on lievää ryhmäväkivaltaa.
Kiusanteon uhrit ilmoittivat joutuvansa lievän kouluväkivallan
eli nimittelemisen, pilkkaamisen, tavaroiden ottamisen
ja piilottamisen sekä tönimisen ja kamppaamisen uhreiksi.
Pojat olivat sekä kiusanteon kohteina että kiusantekijöinä
tyttöjä useammin. Neljäsluokkalaiset joutuivat muita useammin
jatkuvan tönimisen ja kamppaamisen uhriksi kun taas kolmasluokkalaiset
jatkuvan lyömisen uhriksi.
Yleisimmät kiusanteon paikat olivat koulun piha, käytävä ja
luokka ennen oppitunnin alkua.
Kun oppilaat joutuivat itse kiusaamisen kohteeksi, olivat he
usein valmiita antamaan samalla mitalla takaisin. Varsinkin
pojille oli kostaminen ensimmäinen reaktio. Tytöt puolestaan
yrittäisivät olla välinpitämättömiä. Kiusanteosta kerrottiin
eniten ystäville ja heiltä saatiin myös useimmin apua. Oppilaiden
mielestä opettaja käytti kiusaamistilanteiden selvittelyssä
rankaisuna esimerkiksi jälki-istuntoa ja puhuttelua.
Opettajat itse ilmoittivat keskustelevansa luokan kanssa.
Oppilaiden mielestä vanhemmat ottivat suoraan yhteyttä kiusaajaan,
jonka kanssa keskusteltiin asiasta. Joissakin tapauksissa
otettiin yhteyttä kiusaajan kotiin tai opettajaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Opettaja kiusattuna : peruskoulun opettajien kokemuksia vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta
Kauppi, Teemu (University of Jyväskylä, 2015) -
Kiusaamista vai väkivaltaa? : opettajaopiskelijoiden ja opettajien valmiudet tunnistaa ja kohdata kouluväkivaltaa
Puupponen, Pieta; Ahonen, Kirsi-Maari (2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoiden ja sieltä valmistuneiden opettajien kykyä kuvailla kouluväkivaltaa sekä selvittää, millaisia valmiuksia sen tunnistamiseen ja kohtaamiseen ... -
Koulukiusaaminen peruskoulussa ja lukiossa : tutkimus Isonkyrön kunnan peruskouluista ja lukiosta
Haukilehto, Rauno M. (1994) -
Mediatekstien kuvauksia kouluväkivallasta yhteisötasolla syksyllä 2020 : haasteita, syitä ja ratkaisuehdotuksia
Roikonen, Anna-Kaisa (2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on olla jatkamassa keskustelua kouluväkivallasta sekä tarkastella mediatekstien kuvauksia siitä. Kouluväkivallan tutkimuksessa sekä mediassa on usein painotettu yksilöiden roolia ja vastuuta. ... -
Korkeakouluopiskelijoiden attribuutiot kokemalleen kiusaamiselle
Silver, Marika (2012)Tässä tutkielmassa kuvataan korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemuksilleen antamia syitä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia attribuutioita korkeakouluopiskelijat antavat kokemalleen koulu- ja korkeakoulukiusaamiselle ...