Vastakuoriutuneiden mateenpoikasten esiintyvyys Keski-Suomen karuissa järvissä
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Made (Lota lota) on pohjoisella pallonpuoliskolla ainoa makeassa vedessä elävä
turskakala. Made on lisätty Suomessa silmälläpidettävien lajien listalle vuonna
2019 heikenneiden kantojen vuoksi. Made kutee pääosin talvella matalikoille ja
rannoille, mutta osa populaatioista voi kutea keväällä syvänteissä. Tässä
tutkimuksessa selvitettiin mateenpoikastiheyksien sekä ajallisia ja alueellisia
muutoksia että eroavaisuuksia. Aineisto koostui siikakalojen poikasten
tarkkailun ohessa kertyneestä aineistosta vuosilta 1999–2020. Tutkimusjärvinä
toimivat Konnevesi, Puula ja Päijänteen Tehinselkä. Näytteitä kerättiin ranta alueen matalimmasta vyöhykkeestä putkihaavilla ja syvemmillä ranta-alueilla
sekä ulapoilla bongo-haaveilla. Näytteet säilöttiin formaliini–etanoliseokseen ja
käsiteltiin myöhemmin laboratoriossa. Aineisto analysoitiin muun muassa
yhden ja useamman muuttujan varianssianalyyseillä sekä Spearmanin
korrelaatioanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, että mateenpoikasia esiintyy
eniten kaikkien järvien matalimmassa rantavyöhykkeessä. Syvyysvyöhykkeiden
poikastiheyksien väliset korrelaatiot kuitenkin vaihtelivat järvikohtaisesti.
Näyteruutujen välillä havaittiin merkitseviä eroja poikastiheyksissä.
Runsaimmin poikasia esiintyi ruuduilla, jotka olivat habitaatiltaan suojaisia
lahtia. Vuosittaiset poikastiheydet vaihtelivat suuresti järvien sisällä, ja tämän
lisäksi itse ruutukohtaisissa poikastiheyksissä oli myös runsasta vuosien välistä
vaihtelua. Vuotuisissa matalimman vyöhykkeen poikastiheyksissä havaittiin
Konneveden ja Puulan välillä merkitsevää assosiaatiota, kun taas ulapan
poikastiheydessä merkitsevää assosiaatiota havaittiin vain Puulan ja Tehinselän
välillä. Mielenkiintoista tuloksissa oli, ettei järvien ulapoiden ja matalimpien
vyöhykkeiden suhteellisissa poikastiheyksissä havaittu merkitsevää eroa, vaan
suhteelliset tiheydet olivat jopa samankaltaisia. Tuloksista saatiin suuntaa
mahdolliselle tavalle tehdä mateenpoikastarkkailuita, mutta tulosten ja
muuttujien varmistamiseksi lisätutkimus olisi hyväksi.
...
Burbot (Lota lota) is the sole freshwater species of gadiform family that lives in
northern hemisphere. In Finland Burbot was declared vulnerable as burbot
stocks have decreased significantly. Burbot generally spawns in shallows during
winter, however some populations have been shown to spawn in lake basins
during spring. This a study about the evolution of burbot larvae occurrence both
temporal and spatial changes and differences between groups. The data was
collected during 1999–2020 while tracking of Coregonus larvae as they have
similar habitat in larval stage. Research lakes were lake Konnevesi, lake Puula
and Tehinselkä of lake Päijänne. Samples were collected from both littoral and
epilimnion of the pelagic zone. Most samples were taken by boat using bongo nets, however shallow water (0–0,5 m) samples were taken by foot by using pipe net. All samples were preserved in formalin-ethanol mixture for later analysis in
a laboratory. The data was then analyzed using single and multiple variable
variance analysis and Spearman’s correlation analysis. Results showed that in all
lakes burbots were the most abundant in the shallowest part of the littoral zone.
At the same time, burbot larvae densities at different sample depths correlated
very differently depending on the lake. Larvae densities at different sampling
sites showed significant variances. Larvae were most abundant in coves that
were sheltered from winds and currents. Both total larvae density and density at
sampling sites varied greatly between the years. Correlation was found between
larvae densities of the shallowest sample depth of lake Konnevesi and lake Puula.
Correlation between larvae densities of pelagic zone between Lake Puula and
Tehinselkä. Intriguingly all research lakes seemed to have the similar percentage
of larvae in the pelagic zone when compared to the most abundant part, the
shallowest part of the littoral zone. Overall, results give inside to possible new
way to monitor burbot larvae occurrence, however more studies are required to
confirm results and background variables that cause variation in different lakes.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Keski-Suomen taimenseuranta vuonna 2015
Heinimaa, Petri; Syrjänen, Jukka; Kivinen, Jouni; Sivonen, Olli; Sivonen, Kimmo; Keskinen, Tapio; Valkeajärvi, Pentti (Konneveden kalatutkimus ry, 2016) -
Exploring individual and population eco-evolutionary feedbacks under the coupled effects of fishing and predation
Jusufovski, Dunja; Kuparinen, Anna (Elsevier BV, 2020)Intensive fishing that selects for large and old individuals can have pervasive effects on traits directly associated with the fecundity and survival of the target species. The observed reduction in fish body size can ... -
Temporary Allee effects among non‐stationary recruitment dynamics in depleted gadid and flatfish populations
Tirronen, Maria; Perälä, Tommi; Kuparinen, Anna (Wiley, 2022)Many considerably declined fish populations have not fully recovered despite reductions in fishing pressure. One of the possible causes of impaired recovery is the (demographic) Allee effect. To investigate whether ... -
Feeding ecology and behaviour of pikeperch, Sander lucioperca (L.) in boreal lakes
Keskinen, Tapio (University of Jyväskylä, 2008)Kuhakannat ovat parin viime vuosikymmenen aikana vahvistuneet. Samalla myös tiedontarve kuhan perusekologiasta on kasvanut. FK Tapio Keskisen väitöskirjassa tutkittiin kuhan merkitystä järvien kalayhteisöissä. Erityisesti ... -
Roach and perch stocks recovered rapidly from 3-year removal fishing : long-term multi-mesh gill net monitoring in small humic lakes
Karjalainen, Juha; Keskinen, Tapio; Ruokonen, Timo J.; Marjomäki, Timo J. (Jyväskylän yliopisto, 2023)Kalatiheyden, -biomassan ja -yhteisön koostumuksen tunteminen on tärkeää kalastuksen ohjauksessa, kalataloudellisen hyödyntämispotentiaalin arvioinnissa, järviekosysteemien ekologisen tilan määrityksessä sekä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.