Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMarjomäki, Timo
dc.contributor.advisorKarjalainen, Juha
dc.contributor.authorVäkevä, Topi
dc.date.accessioned2023-09-07T05:42:09Z
dc.date.available2023-09-07T05:42:09Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88932
dc.description.abstractMade (Lota lota) on pohjoisella pallonpuoliskolla ainoa makeassa vedessä elävä turskakala. Made on lisätty Suomessa silmälläpidettävien lajien listalle vuonna 2019 heikenneiden kantojen vuoksi. Made kutee pääosin talvella matalikoille ja rannoille, mutta osa populaatioista voi kutea keväällä syvänteissä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mateenpoikastiheyksien sekä ajallisia ja alueellisia muutoksia että eroavaisuuksia. Aineisto koostui siikakalojen poikasten tarkkailun ohessa kertyneestä aineistosta vuosilta 1999–2020. Tutkimusjärvinä toimivat Konnevesi, Puula ja Päijänteen Tehinselkä. Näytteitä kerättiin ranta alueen matalimmasta vyöhykkeestä putkihaavilla ja syvemmillä ranta-alueilla sekä ulapoilla bongo-haaveilla. Näytteet säilöttiin formaliini–etanoliseokseen ja käsiteltiin myöhemmin laboratoriossa. Aineisto analysoitiin muun muassa yhden ja useamman muuttujan varianssianalyyseillä sekä Spearmanin korrelaatioanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, että mateenpoikasia esiintyy eniten kaikkien järvien matalimmassa rantavyöhykkeessä. Syvyysvyöhykkeiden poikastiheyksien väliset korrelaatiot kuitenkin vaihtelivat järvikohtaisesti. Näyteruutujen välillä havaittiin merkitseviä eroja poikastiheyksissä. Runsaimmin poikasia esiintyi ruuduilla, jotka olivat habitaatiltaan suojaisia lahtia. Vuosittaiset poikastiheydet vaihtelivat suuresti järvien sisällä, ja tämän lisäksi itse ruutukohtaisissa poikastiheyksissä oli myös runsasta vuosien välistä vaihtelua. Vuotuisissa matalimman vyöhykkeen poikastiheyksissä havaittiin Konneveden ja Puulan välillä merkitsevää assosiaatiota, kun taas ulapan poikastiheydessä merkitsevää assosiaatiota havaittiin vain Puulan ja Tehinselän välillä. Mielenkiintoista tuloksissa oli, ettei järvien ulapoiden ja matalimpien vyöhykkeiden suhteellisissa poikastiheyksissä havaittu merkitsevää eroa, vaan suhteelliset tiheydet olivat jopa samankaltaisia. Tuloksista saatiin suuntaa mahdolliselle tavalle tehdä mateenpoikastarkkailuita, mutta tulosten ja muuttujien varmistamiseksi lisätutkimus olisi hyväksi.fi
dc.description.abstractBurbot (Lota lota) is the sole freshwater species of gadiform family that lives in northern hemisphere. In Finland Burbot was declared vulnerable as burbot stocks have decreased significantly. Burbot generally spawns in shallows during winter, however some populations have been shown to spawn in lake basins during spring. This a study about the evolution of burbot larvae occurrence both temporal and spatial changes and differences between groups. The data was collected during 1999–2020 while tracking of Coregonus larvae as they have similar habitat in larval stage. Research lakes were lake Konnevesi, lake Puula and Tehinselkä of lake Päijänne. Samples were collected from both littoral and epilimnion of the pelagic zone. Most samples were taken by boat using bongo nets, however shallow water (0–0,5 m) samples were taken by foot by using pipe net. All samples were preserved in formalin-ethanol mixture for later analysis in a laboratory. The data was then analyzed using single and multiple variable variance analysis and Spearman’s correlation analysis. Results showed that in all lakes burbots were the most abundant in the shallowest part of the littoral zone. At the same time, burbot larvae densities at different sample depths correlated very differently depending on the lake. Larvae densities at different sampling sites showed significant variances. Larvae were most abundant in coves that were sheltered from winds and currents. Both total larvae density and density at sampling sites varied greatly between the years. Correlation was found between larvae densities of the shallowest sample depth of lake Konnevesi and lake Puula. Correlation between larvae densities of pelagic zone between Lake Puula and Tehinselkä. Intriguingly all research lakes seemed to have the similar percentage of larvae in the pelagic zone when compared to the most abundant part, the shallowest part of the littoral zone. Overall, results give inside to possible new way to monitor burbot larvae occurrence, however more studies are required to confirm results and background variables that cause variation in different lakes.en
dc.format.extent35
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherkalanpoikaset
dc.subject.othertoukkavaihe
dc.titleVastakuoriutuneiden mateenpoikasten esiintyvyys Keski-Suomen karuissa järvissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202309074966
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysomade
dc.subject.ysoturskakalat
dc.subject.ysojärvet
dc.subject.ysovesistöt
dc.subject.ysokalakannat
dc.subject.ysoKeski-Suomi
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright