Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät viidesluokkalaisilla lapsilla
Kesanto-Jokipolvi, H., Lindfors, P., Koivisto, A.-M., & Ojala, K. (2023). Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät viidesluokkalaisilla lapsilla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 60(2), 137-154. https://doi.org/10.23990/sa.115593
Julkaistu sarjassa
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehtiPäivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© 2023 Sosiaalilääketieteen yhdistys ry
Itsearvioitu terveydentila on monipuolinen mittari, jossa sosiokulttuuriset tekijät yhdistyvät yksilötasoiseen kokemukseen. Monipuolisuutensa vuoksi se on tärkeä väline lasten terveysseurannassa. Suomalaisten lasten itsearvioitu terveydentila näyttää huonontuneen viime vuosina. Lisää tietoa lasten terveyskokemuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan, sillä edellisiä on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä tekijät ovat yhteydessä viidesluokkalaisten lasten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan ja eroavatko nämä tekijät sukupuolen mukaan. Tutkimuksen aineistona käytettiin viidesluokkalaisten (11-vuotiaat, n=959) WHO-Koululaistutkimuksen kyselyvastauksia vuodelta 2018. Logistista regressiomallia käyttämällä tutkittiin miten sosioekonominen asema, kokemus oman kehon painosta, koetut terveysongelmat, aamiaisen syöminen, päivittäinen hedelmien tai vihannesten käyttö sekä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan. Oman kehon arvioiminen liian lihavaksi tai liian laihaksi oli yhteydessä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan kaikissa tutkituissa malleissa molemmilla sukupuolilla. Tarkasteltaessa yksittäisten tekijöiden yhteyttä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan havaittiin, että koettujen terveysongelmien ja viikonloppuisin syödyn aamiaisen yhdysvaikutukset olivat sukupuolen kanssa tilastollisesti merkitseviä. Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät painottuivat pojilla ja tytöillä eri tavalla myös tutkittaessa usean tekijän samanaikaista yhteyttä. Pojilla korostuivat epäterveelliset ruokailutottumukset ja tytöillä itsearvioidut terveysongelmat sekä aamiaisen epäsäännöllinen syöminen viikonloppuisin. Tutkimuksemme viidesluokkalaisten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevista tekijöistä antaa viitteitä sukupuolittaisten erojen varhaisesta kehittymisestä. Näiden erojen lisäksi tulisi huomioida koettuun kehon painoon liittyvä merkityksenanto jo alakouluiässä.
...
Julkaisija
Sosiaalilääketieteen yhdistys ryISSN Hae Julkaisufoorumista
0355-5097Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/183406992
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Liikuntatieteiden tiedekunta [3164]
Lisätietoja rahoituksesta
Tutkimusta ei ole rahoittanut mikään taho.Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lasten ja nuorten hampaiden harjaustiheyteen yhteydessä olevat tekijät – muutokset 7–13 ikävuosien välillä : LATE-aineiston tuloksia
Huhtinen, Stina (2020)Suunterveys on merkittävä osa yleisterveyttä. Suomalaislasten ja -nuorten suunterveyttä on edistetty järjestelmällisesti jo usean vuosikymmenen ajan, mutta suositusten mukainen hampaiden harjaus ei siitä huolimatta toteudu ... -
Fyysinen aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät 3-8-vuotiailla lapsilla
Pirnes, Katariina (2010)Tutkimuksessa selvitettiin 3–8-vuotiaiden suomalaislasten fyysistä aktiivisuutta ja sitä, millaiset tekijät ovat yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Kriteerinä riittävälle fyysiselle aktiivisuudelle käytettiin ... -
Kouluympäristöissä toteutettujen interventioiden vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen alemman sosioekonomisen aseman lapsilla ja nuorilla
Skonbäck, Petra (2024)Yhteiskunnallisena huolen aiheena on lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lasku sekä terveyserojen kasvu. Yhä harvempi lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen liikkua 60 minuuttia reippaasti tai raskaasti ... -
Vanhempien sosiaalinen tuki yhteydessä lasten ja nuorten koettuun liikunta-aktiivisuuteen : sosioekonominen tarkastelu vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen aineistosta
Halme, Anna (2020)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella vanhempien sosiaalisen tuen yhteyttä 5.- ja 7.-luokkalaisten lasten ja nuorten koettuun liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden ... -
Välituntiliikunnan säännöt riippuvat aikuisten turvallisuuskäsityksistä
Laukkanen, Arto (Liikuntatieteellinen seura, 2022)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.