Monimuotoinen metsä 2020-luvun kotimaisten lastenkirjojen kuvitustaiteessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen, miten 2020-luvun kotimaisissa lastenkirjoissa kuvitetaan metsää. Tuodaanko luonnon monimuotoisuus ilmi kuvituksissa ja millä keinoilla kuvittaja ilmaisee sitä? Käyttääkö kuvittaja väriä, viivaa, kohteiden määrää tai valöörin vaihtelua sen ilmaisemiseksi? Tutkimusaineistona toimii viiden eri lastenkirjan kuvituksia, joista jokaisesta kirjasta on valittu kaksi kuvitusta. Kaikki kirjat ovat kotimaisia lastenkirjoja ja niiden julkaisuajankohta on vuosien 2020–2022 välillä. Tutkielman kysymyksen asettelu nivoutuu metsän, sen monimuotoisuuden ja kuvitustaiteen tarkasteluun. Tutkimuskysymyksiä ovat 1: Millaisia mielikuvia metsästä ja sen monimuotoisuudesta kuvitukset välittävät? Alakysymys: Miten kuvitusten formaalipiirteet luovat vaikutelmia ja välittävät merkityksiä? 2: Onko luonto esitetty kuvituksissa monimuotoisesti? Alakysymys: Näkyykö kuvituksissa runsas lajityyppien kirjo? Tutkielmassa lähestytään valittua aineistoa semiotiikan ja representaation kautta. Nämä toimivat teoreettisena näkökulmana, jotta kuvituksista löydetään erilaisia ja erottavia merkkejä ja merkityksiä. Representaation kautta on mahdollista tarkastella millaista todellisuutta kuvitukset luovat metsästä ja millä keinoin. Tutkielmassa käydään läpi aiheelle tärkeitä teemoja: ympäristökasvatus ja taide, ekokritiikki lastenkirjallisuudessa, metsä satujen keskiössä, metsän määritelmät ja merkitykset, metsän monimuotoisuus, luontokuvituksen historia, sekä monimuotoinen luonto lastenkirjojen kuvitustaiteessa. Analyysistä sekä sen tuloksista ilmeni että 2020-luvun kotimaisissa lastenkirjojen kuvituksissa kuvataan lajistollisesti runsasta ja kotoperäistä metsää. Yhteenvetona voi todeta, että luontoa on kuvattu monimuotoisesti putkilokasvien, selkärankaisten, sienten, itiöiden ja lehtipuiden osalta. Selkärangattomia ja lahopuuta esiintyy kuvissa niukasti. Eläinten ja kasvien antropomorfisointi on yleistä kuvituksissa. Kuvituksissa ei havaita eksoottisten lajien suosimista vaan lajisto oli suomalaiselle metsälle tyypillistä niin selkärankaisten, selkärangattomien, putkilokasvien, sienten kuin itiökasvien kohdalla ja lajeja oli runsaasti tunnistettavissa.