Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSuni, Minna
dc.contributor.authorHarjuveteläinen, Jenna
dc.date.accessioned2023-08-23T05:34:04Z
dc.date.available2023-08-23T05:34:04Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88642
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan neljän suomea toisena tai vieraana kielenä oppineen suomenopettajan kielielämäkertoja. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka keskittyy nimenomaisesti ei-äidinkielisten suomen kielen opettajien kieli- ja ammatti-identiteetteihin. Se tarjoaa tärkeää tietoa alan kehityksestä ja diversiteetistä opettajakunnan sisällä. Tutkimus pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin ja näin ollen käsitykseen siitä, että kieli tuottaa sosiaalista todellisuutta. Kielielämäkerrat käännekohtineen käsitetään tässä tutkimuksessa siis kertomuksiksi osallistujien sosiaalisista todellisuuksista. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) Millaisia kielellisiä käännekohtia ei-äidinkieliset suomenopettajat nostavat esille kielielämäkerroissaan? 2) Mikä merkitys näillä kielellisillä käännekohdilla on haastattelujen valossa ollut heidän kieli- ja ammatti-identiteettiensä muovautumisessa? 3) Miten ei- äidinkieliset suomenopettajat positioivat itseään ja kokevat tulevansa positioiduiksi suhteessa äidinkielenään suomea käyttäviin – erityisesti suomenopettajiin? Aineisto koostuu neljästä videoidusta yksilöhaastattelusta. Laadullisen sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin kautta aineistosta nostetaan esiin näiden tutkimuskysymysten näkökulmasta mielenkiintoisia asioita. Tutkimus osoittaa, että kieli- ja ammatti-identiteetit sekä reitit suomenopettajuuteen muovautuvat yksilöllisesti. Kuitenkin aineistosta hahmottuu kahdenlaisia polkuja kohti suomenopettajuutta: ensimmäinen on saanut alkunsa mielenkiinnosta suomen kieltä kohtaan, toinen on saanut alkunsa halusta muuttaa Suomeen ja työskennellä täällä. Kielielämäkerrat voidaan karkeasti jakaa olosuhde-, ihmissuhde- ja voimaantumiskäännekohtiin. Osallistujat ovat kohdanneet poikkeuksellisen hyvänä pidetyn kielitaitonsa hämmästelyä. He kokevat työyhteisöidensä luottavan heidän ammattitaitoonsa, ja omat kieli- ja opiskelutaustat koetaan vahvuutena töissä S2-opettajina. Tutkimus osoittaa, että suomen kielen asiantuntijuus (ks. Rampton 1995) sekä ammatillinen identiteetti rakentuvat erilaisten affordanssien, oikea-aikaisen tuen sekä omaan kielenoppimiseen investoinnin yhteisvaikutuksessa.fi
dc.format.extent87
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherkielielämäkerta
dc.subject.otherkielellinen käännekohta
dc.subject.otherpostiointi
dc.subject.otherkielenoppimiseen investointi
dc.subject.otherlaadullinen analyysi
dc.subject.othernarratiivinen analyysi
dc.subject.otherasiantuntijuus ja periytyvyys
dc.title”Mä en oo natiivi ja se on ihan fine” : ei-äidinkielisten suomenopettajien kielelliset ja ammatilliset identiteetit ja positiot
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202308234735
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysoomistajuus
dc.subject.ysokielellinen identiteetti
dc.subject.ysoammatti-identiteetti
dc.subject.ysoasiantuntijuus
dc.subject.ysosuomi toisena kielenä
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright