Experiences of detachment in narratives of Finnish early school leavers : A Perspective on Self-determination theory

Abstract

This study focuses on school experiences of Finnish early school leavers. The processes of leaving school before graduating were examined through narrative accounts of eleven Finnish early school leavers, who were in prison at the time of being interviewed. The aim was to explore what kind of narratives the participants would share about their experience of leaving school and the kind of meanings they would allocate to what was told. Additionally, the study aimed to identify how aspects in the narrative accounts resonate with the theoretical framework of three basic psychological needs, based on Self-determination theory. A triangulation of approaches that examine the phenomenon from different perspectives was applied. Firstly, the meanings of what was told were negotiated with the participants during narrative research interviews. The meanings were further interpreted in the context provided by the participants’ narrative accounts. Additionally, a theory-driven interpretation for the narratively formulated meanings was applied, focusing on the need for relatedness. The first paper of this study focused on school experiences of three female participants, who came from a Finnish Roma background, adding elements of intersectionality to the interpretation process. The second paper examined the participants’ different paths out of school through the lens of Self-determination theory. The third paper focused on the participants’ experiences of detachment from school as a society, which in terms of Self-determination theory can be understood as perceptions of dissatisfaction and frustration of the need for relatedness. Detachment from school as a society could be identified as a shared experience of the participants, regardless of their backgrounds. Experiences of temporary need support gave a sense of belonging together with people in school and eagerness to participate in school activities. Though, they were followed by need thwarting or indifference, leading to alienation from school again, and experiences of dissatisfaction and frustration. This study highlights the importance of reacting to students’ detachment and providing support for students’ psychological needs in school context. Furthermore, this study added to conceptualizing of need-related experiences by giving insights to experiences of dissatisfaction and need frustration as well as indifference and need thwarting circumstances, as experienced and narrated by people having lived the process of leaving school.

Tämä tutkimus kohdentuu suomalaisten koulun keskeyttäneiden henkilöiden koulukokemuksiin. Koulunkäynnin keskeytymiseen liittyviä prosesseja tarkasteltiin yhdentoista, haastateltaessa vankilassa olleen koulunkeskeyttäjän kertomusten kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, millaisia kertomuksia osallistujat tuottavat koulunkeskeytymiseensä liittyvistä prosesseista ja millaisia merkityksiä he kertomuksiinsa liittävät. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miten osallistujien esille nostamat näkökulmat sijoittuvat itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden viitekehykseen. Ilmiötä tarkasteltiin eri näkökulmista soveltaen triangulaatiota. Aluksi kertomusten sisältämistä merkityksistä keskusteltiin osallistujien kanssa kertomushaastatteluissa ja merkityksiä tulkittiin osallistujien kuvailemassa kontekstissa. Lisäksi tuotettuja merkityksiä tarkasteltiin yhteenkuuluvuuden tarpeen viitekehyksessä. Ensimmäisessä artikkelissa tarkasteltiin kolmen romanitaustaisen naisen koulukokemuksia, joihin havaittiin liittyvän myös intersektionaalisia elementtejä. Toisessa artikkelissa tutkittiin osallistujien erilaisia polkuja pois koulusta, itsemääräämisteorian viitekehystä soveltaen. Kolmas artikkeli suunnattiin osallistujien irrallisuuden kokemuksiin kouluyhteisössä; nämä kokemukset voidaan itsemääräämisteorian viitekehyksessä ymmärtää yhteenkuuluvuuden tarpeeseen liittyvinä tyytymättömyyden ja turhautumisen kokemuksina. Irrallisuus kouluyhteisöstä oli osallistujille taustasta riippumatta yhteinen kokemus. Kokemukset hetkellisestä psykologisten tarpeiden tuesta edistivät yhteenkuuluvuutta kouluyhteisön ihmisten kanssa ja innostivat koulunkäyntiin. Näitä kokemuksia seurasivat kuitenkin uusiutuva psykologisten tarpeiden tuen puuttuminen tai estäminen sekä edelleen psykologisten tarpeiden täyttymättömyyden ja turhautumisen kokemukset, mikä aiheutti irtautumista kouluyhteisöstä. Tulokset korostavat opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tukemisen ja irrallisuuden kokemuksiin reagoimisen tärkeyttä. Tutkimus avaa näkökulmia psykologisiin perustarpeisiin liittyvien tyytymättömyyden ja turhautumisen sekä välinpitämättömyyden ja estämisen käsitteisiin koulun keskeyttäneiden henkilöiden kertomusten kautta.