Vanhempien perfektionismin ja tunteiden säätelyn yhteydet lasten kaltoinkohteluun COVID-19-pandemian aikana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin vanhempien perfektionismin ja tunteiden säätelyn yhteyksiä lasten kaltoinkohteluun COVID-19-pandemian aikana. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) ja Resilientti koulu ja koulutus (EduRESCUE) -tutkimushankkeita. Tutkimuksen osallistujina oli 1090 suomalaisvanhempaa eri puolilta Suomea ja heistä suurin osa oli äitejä (88 %). Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020. Analyyseissa käytettiin hierarkkista lineaarista monimuuttujaregressioanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan vanhempien sosiaalisesti määräytyvä perfektionismi oli yhteydessä korkeampaan lasten kaltoinkohteluun. Lisäksi sekä vanhempien itseen kohdistuva että sosiaalisesti määräytyvä perfektionismi olivat yhteydessä lisääntyneeseen tukahduttamisen strategian käyttöön tunteiden säätelyn keinona. Tunteiden säätelystrategioista taas vanhempien käyttämä kognitiivinen uudelleenarviointi vähensi molempien perfektionismin muotojen vaikutusta kaltoinkohteluun ja toimi siten lasten kaltoinkohtelulta suojaavana tekijänä.

Tutkimuksen avulla saatiin tietoa suomalaisvanhempien tunteiden säätelyyn ja perfektionismiin liittyvistä tekijöistä sekä niiden yhteyksistä lasten kaltoinkohteluun pandemian aikana. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa perfektionismin suorasta yhteydestä kaltoinkohteluun sekä tunteiden säätelyn muuntavasta vaikutuksesta perfektionismin ja kaltoinkohtelun väliseen suhteeseen COVID-19-pandemian kontekstissa. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventioiden sekä vanhemmille suunnatun tuen suunnittelussa. Esimerkiksi perfektionismiin taipuvaisten vanhempien itsemyötätuntoa kehittämällä voidaan pyrkiä alentamaan heidän korkeita vaatimuksiaan itseään kohtaan ja siten myös vaikuttamaan kaltoinkohtelun riskiin. Erityisesti suojaavien tekijöiden selvittäminen on merkityksellistä, jotta voidaan yhä paremmin ennaltaehkäistä lasten kaltoinkohtelua ja sen haitallisia seurauksia lapsen hyvinvoinnille. Kognitiivinen uudelleenarviointi oli tutkimuksessa merkittävä suojaava tekijä, jonka tukemiseksi vanhempien ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi voimavaralähtöisiä työskentelytapoja. Vanhempien tukeminen voimavarojen tunnistamisessa voi edistää kognitiivisen uudelleenarvioinnin kaltaisten joustavien tunteiden säätelystrategioiden käyttöä.

The aim of this study was to examine the associations between perfectionism, emotion regulation and child maltreatment among Finnish parents during the COVID-19 pandemic. The study was conducted in the University of Jyväskylä as a part of Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) and Resilientti koulu ja koulutus (EduRESCUE) -research projects. The participants were 1090 Finnish parents from various regions of Finland (88 % mothers). Internet survey was used to gather the data in the spring of 2020. To analyze the data, we used hierarchical linear multivariate regression analysis.

According to the results, socially prescribed perfectionism among parents was associated with increasing child maltreatment. Moreover, parents’ self-oriented perfectionism and socially prescribed perfectionism were both associated with the increasing use of suppression to regulate one’s emotions. In addition, the parents’ use of cognitive reappraisal was a protective factor from child maltreatment.

This study provided information about the factors of Finnish parents’ emotion regulation and perfectionism and their associations with child maltreatment during the COVID-19 pandemic. This study also provided new information about the direct associations between perfectionism and child maltreatment as well as the moderating effect of emotion regulation on the relationship between perfectionism and child maltreatment during the COVID-19 pandemic. This information can be used to plan interventions and support for parents. For instance, improving the self-compassion of perfectionistic parents could decrease the high standards they set for themselves, and thus lower the risk of child maltreatment. Especially, examining the protective factors for child maltreatment is important to better prevent maltreatment and its detrimental effects on children’s wellbeing. In this study, cognitive reappraisal was a significant protective factor from maltreatment and resource-oriented methods can be used to support the use of this emotion regulation strategy. Helping parents to recognize their resources can improve the use of cognitive reappraisal and other adaptive emotion regulation strategies.