Vanhempien perfektionismin ja tunteiden säätelyn yhteydet lasten kaltoinkohteluun COVID-19-pandemian aikana
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin vanhempien perfektionismin ja tunteiden säätelyn
yhteyksiä lasten kaltoinkohteluun COVID-19-pandemian aikana. Tutkimus toteutettiin osana
Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) ja Resilientti koulu ja koulutus (EduRESCUE) -tutkimushankkeita. Tutkimuksen
osallistujina oli 1090 suomalaisvanhempaa eri puolilta Suomea ja heistä suurin osa oli äitejä (88 %).
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020. Analyyseissa käytettiin
hierarkkista lineaarista monimuuttujaregressioanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan vanhempien sosiaalisesti määräytyvä perfektionismi oli
yhteydessä korkeampaan lasten kaltoinkohteluun. Lisäksi sekä vanhempien itseen kohdistuva että
sosiaalisesti määräytyvä perfektionismi olivat yhteydessä lisääntyneeseen tukahduttamisen strategian käyttöön tunteiden säätelyn keinona. Tunteiden säätelystrategioista taas vanhempien käyttämä kognitiivinen uudelleenarviointi vähensi molempien perfektionismin muotojen vaikutusta
kaltoinkohteluun ja toimi siten lasten kaltoinkohtelulta suojaavana tekijänä.
Tutkimuksen avulla saatiin tietoa suomalaisvanhempien tunteiden säätelyyn ja
perfektionismiin liittyvistä tekijöistä sekä niiden yhteyksistä lasten kaltoinkohteluun pandemian
aikana. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa perfektionismin suorasta yhteydestä kaltoinkohteluun sekä
tunteiden säätelyn muuntavasta vaikutuksesta perfektionismin ja kaltoinkohtelun väliseen suhteeseen COVID-19-pandemian kontekstissa. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventioiden sekä vanhemmille suunnatun tuen suunnittelussa. Esimerkiksi perfektionismiin taipuvaisten vanhempien itsemyötätuntoa kehittämällä voidaan pyrkiä alentamaan heidän korkeita vaatimuksiaan itseään kohtaan ja siten myös vaikuttamaan kaltoinkohtelun riskiin. Erityisesti suojaavien tekijöiden selvittäminen on merkityksellistä, jotta voidaan yhä paremmin ennaltaehkäistä lasten kaltoinkohtelua ja sen haitallisia seurauksia lapsen hyvinvoinnille. Kognitiivinen uudelleenarviointi oli tutkimuksessa merkittävä suojaava tekijä, jonka tukemiseksi vanhempien ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi voimavaralähtöisiä työskentelytapoja. Vanhempien tukeminen voimavarojen tunnistamisessa voi edistää kognitiivisen uudelleenarvioinnin kaltaisten joustavien tunteiden säätelystrategioiden käyttöä.
...
The aim of this study was to examine the associations between perfectionism, emotion regulation and child maltreatment among Finnish parents during the COVID-19 pandemic. The study was conducted in the University of Jyväskylä as a part of Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) and Resilientti koulu ja koulutus (EduRESCUE) -research projects. The participants were 1090 Finnish parents from various regions of Finland (88 % mothers). Internet survey was used to gather the data in the spring of 2020. To analyze the data, we used hierarchical linear multivariate regression analysis.
According to the results, socially prescribed perfectionism among parents was associated with increasing child maltreatment. Moreover, parents’ self-oriented perfectionism and socially prescribed perfectionism were both associated with the increasing use of suppression to regulate one’s emotions. In addition, the parents’ use of cognitive reappraisal was a protective factor from child maltreatment.
This study provided information about the factors of Finnish parents’ emotion regulation and perfectionism and their associations with child maltreatment during the COVID-19 pandemic. This study also provided new information about the direct associations between perfectionism and child maltreatment as well as the moderating effect of emotion regulation on the relationship between perfectionism and child maltreatment during the COVID-19 pandemic. This information can be used to plan interventions and support for parents. For instance, improving the self-compassion of perfectionistic parents could decrease the high standards they set for themselves, and thus lower the risk of child maltreatment. Especially, examining the protective factors for child maltreatment is important to better prevent maltreatment and its detrimental effects on children’s wellbeing. In this study, cognitive reappraisal was a significant protective factor from maltreatment and resource-oriented methods can be used to support the use of this emotion regulation strategy. Helping parents to recognize their resources can improve the use of cognitive reappraisal and other adaptive emotion regulation strategies.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisvanhempien vanhemmuustyyliprofiilit ja niiden yhteydet lasten kaltoinkohteluun COVID-19-poikkeusaikana
Ahola, Jonna; Talme, Meri (2024)The aim of this study was to examine the parenting style profiles present among Finnish parents and how they are associated with child maltreatment during the COVID-19 pandemic. Furthermore, it was explored how the ... -
Vanhemmuuden vastuun jakautuminen ja sen yhteys lasten kaltoinkohteluun COVID-19-poikkeusaikana : yhteisvanhemmuus väkivallalta suojaavana tekijänä
Heinonen, Sanni; Rontu, Johanna (2022)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lastenhoitoon liittyvän vastuun jakautumista äitien ja isien välille COVID-19-poikkeusaikana. Lisäksi tutkittiin koetun vastuun jakautumisen yhteyttä lasten kaltoinkohteluun, ja tarkasteltiin ... -
Vanhemmuus ja pienten lasten temperamentti sekä näiden väliset yhteydet vanhempien arvioimana
Nieminen, Elisa (2015)Tässä pro gradu –tutkielmassa selvitettiin minkälaiseksi vanhemmat arvioivat omaa vanhemmuuttaan sekä 0-2-vuotiaiden lastensa temperamenttia ja millaisia yhteyksiä näiden väliltä löytyy. Vanhemmuutta arvioitiin myönteisen ... -
Huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia ja odotuksia tuesta ja tuen tarpeista sijaishuollon aikana
Rajala, Kaisa (2022)Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata, millaisia kokemuksia huostaanotettujen lasten vanhemmilla on tuesta ja tuen tarpeista lapsen sijaishuollon aikana. Kohdistan tarkasteluni erään valitun lastensuojelulaitoksen lasten ... -
Tunteiden siirtyminen vanhempien ja lasten välillä : vanhemman psyykkinen hyvinvointi ja lapsen temperamenttipiirteet tunteiden siirtoon vaikuttavina tekijöinä
Kaila, Suvi (2011)Tutkimuksessa tarkasteltiin viikon mittaisen päiväkirjatutkimuksen avulla positiivisten ja negatiivisten tunteiden siirtymistä edellisestä päivästä seuraavaan päivään vanhempien ja lasten välillä sekä vanhemman psyykkistä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.