© The Author(s)

Viime vuosien aikana cancel-kulttuurin nimeä kantava ilmiö on yleistynyt olennaiseksi osaksi julkista keskustelua samalla aiheuttaen sekasortoa henkilöiden, organisaatioiden ja yritysten keskuudessa. Cancel-kulttuurilla viitataan moderniin aktivismin muotoon, jonka tavoitteena on sosiaalisesti syrjäyttää tai poistaa valta-asemasta väärinkäytöksiin syyllistynyt toimija. Cancel-kulttuurin leviämistä on selitetty useilla tekijöillä kuten kuluttajien kasvaneella tietoisuudella ja vaatimuksilla yhteiskunnallisia tekoja kohtaan sekä etenkin sosiaalisessa mediassa kasvaneella polarisaatiolla. Tämän lisäksi lukuisat digitaalisten alustojen ominaisuudet, kuten algoritmit, ovat edesauttaneet cancel-kulttuurin yleistymisessä. Tästä huolimatta tutkijat eivät ole toistaiseksi saavuttaneet tyhjentävää ymmärrystä cancel-kulttuurista ja siihen johtavista tekijöistä. Tässä tutkimuksessa pyrin saavuttamaan syvällisempää ymmärrystä cancel-kulttuurista ja sitä edeltävistä vaiheista hyödyntämällä diskurssianalyysia twiitteihin, joilla ihmiset osallistuvat cancelkulttuurin. 126 twiitin aineistosta oli löydettävissä kuusi diskurssia: käytännöllisyyteen perustuvat cancel-toimenpiteet, misinformaatioon tai disinformaation perustuvat cancel-toimenpiteet, Spotifyn riittämättömään maksupolitiikkaan perustuvat cancel-toimenpiteet, yhteisöllisyyteen perustuvat cancel-toimenpiteet, cancel-kulttuurin kritiikki ja tavallisesta poikkeavaan käytökseen perustuvat cancel-toimenpiteet. Nämä löydökset tukevat aiempien tutkimuksien havaintoja ja tuovat uusia näkökulmia cancel-kulttuurissa käytettyyn kieleen liittyen. Lopussa esitän myös jatkotutkimusehdotuksia cancel-kulttuuriin liittyen. ... In recent years, the phenomenon of cancel culture has arisen as a prevalent part of public discourse causing turmoil for various individuals, organizations, and corporations. By cancel culture people mean a modern form of activism prevalent especially online, which seeks to socially ostracize or remove agents guilty of misdeeds from positions of power. The spread of cancel culture has been explained by factors such as consumers being both more demanding and aware of societal issues and the increase in polarization especially on social media. Various phenomena around digital platforms and the modern online discourse have also played a part in increasing such discussion. However, a more detailed understanding of cancel culture and the specific circumstances leading to it are still not clearly understood. In this study, by applying discourse analysis to tweets used to participate in cancel culture I seek to achieve a better understanding of the motives behind cancellation actions. From the data consisting of 126 tweets, six discourses were found: Cancelling based on practicality, Cancelling based on misinformation or disinformation, Cancelling based on Spotify’s inadequate payment policies, Cancelling based on communality, Criticism of cancel culture, and Cancelling as atypical behavior. These results contribute to the previous academic studies on cancel culture by providing additional details on the use of language in cancelling situations and by supporting some of the previous findings. Recommendations for further future research on cancel culture are also made. ...

cancel culture Spotify Joe Rogan diskurssianalyysi sosiaalinen media Twitter viestintä julkinen keskustelu media discourse analysis social media communication public discussion