Opettajaopiskelijoiden reflektointiosaamisen kehittäminen

Abstract

Reflektointi on olennainen opettajan ammatillisen kehittymisen osaamisalue, johon tulisi harjaantua jo opettajaksi opiskelun aikana. Sen avulla haastetaan arkiajattelua sekä kehitetään erittelykykyä ja ymmärrystä opetus- ja kasvatusalan käytänteiden kompleksisuudesta. Aiempi tutkimus osoittaa, että opettajaopiskelijoiden reflektointiosaamisen kehittäminen opettajankoulutuksessa on vaikeaa, sillä reflektointi on käsitteellisesti kompleksinen ilmiö ja sitä tukevien menetelmien kehittäminen on haasteellista. Myös reflektointia ohjaavien opettajankouluttajien ymmärrys reflektoinnista voi olla monitulkintainen. Tutkimuksessamme tarkastelemme opettajaopiskelijoiden käsityksiä reflektointiosaamisestaan. Pilotoimme kahdessa luokanopettajaopiskelijoiden ryhmässä kehittämäämme reflektointimallia, jonka tukemana ohjasimme opiskelijoiden reflektointia ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tutkimusaineistona ovat opiskelijoiden (N = 24) kirjalliset kuvaukset siitä, millaista reflektointia heidän reflektointia edellyttävän oppimistehtävänsä teksti ilmentää. Aineistoa analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa on eriteltävissä kaksi vaihetta: sisältöteemojen luokittelu ja sisältöjä yhdistävien merkitysten teemoittelu. Tulokset osoittavat, että opettajaopiskelijat hyötyvät reflektointiosaamisen eksplisiittisestä opettamisesta ja kehittyvät sen avulla reflektoinnissaan. Reflektointimalli konkretisoi reflektoinnin käsitettä ja ohjaa sekä oman ajattelun että akateemisen, moniäänisen diskurssin jäsentämistä.

Reflection is essential for teachers’ professional development and it should be improved in teacher education studies. Through reflection, it is possible to challenge thinking and develop the ability to understand the complexity of teaching and education practices. Developing teacher students’ competence in reflection in teacher education is difficult, as reflection is a conceptually complex phenomenon and the development of methods that support it is challenging. The understanding about reflection can be ambiguous among the teacher educators who guide reflection. The aim of this study is to examine student teachers’ perceptions of their competence in reflection. A reflection model was piloted and developed in two groups of classroom teacher students, with the support of which students were guided in their reflection during the first year of studies. The data includes students’ (N=24) written descriptions of what kind of reflection their written learning task, which requires reflection, embodies. The data was analysed by qualitative content analysis with two stages. The results show that student teachers benefit from the explicit teaching of reflection skills and are able to improve their reflection. The reflection model concretizes the concept of reflection and guides both one’s own thinking and the structure of an academic, multi voiced discourse.