Finnish 2nd graders' beliefs about the English language and learning English

Abstract

Suomen hallitus linjasi vuonna 2018, että ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelu aloitetaan kaikissa Suomen peruskouluissa jo ensimmäisellä luokalla vuoden 2020 alusta lähtien. Ennen vuotta 2020 ensimmäistä vierasta tai toista kotimaista kieltä alettiin tavallisesti opiskella kolmannella luokalla. Muutoksen taustalla olivat aiemmat tutkimustulokset, joiden perusteella varhennetulla kielenopetuksella voidaan edistää oppilaiden motivaatiota ja positiivisia asenteita kielten opiskelua kohtaan.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäisellä luokalla englannin kielen opiskelun aloittaneiden, toista luokkaa käyvien oppilaiden käsityksiä englannin kielestä ja englannin oppimisesta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimivat dialogiset ja sosiokulttuuriset näkökulmat kieli- ja oppimiskäsityksiin (learner beliefs). Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Opetushallituksen rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyössä toteuttamaa Varhennetun kielenopetuksen seurantatutkimusta syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Aineisto sisältää 106 haastattelua, jotka analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi oppilaiden erilaisten taustatekijöiden, kuten heidän vapaa-ajan englannin käyttönsä mahdollisia yhteyksiä kielikäsityksiin tarkasteltiin määrällisesti.

Tutkimuksen mukaan oppilaat käsittivät englannin kielen suullisen kommunikaation välineenä, jota tarvitaan erityisesti kaukaisissa konteksteissa, kuten ulkomaille matkustaessa tai joskus tulevaisuudessa, ei niinkään vielä nykyhetkessä. Englantiin ja sen oppimiseen suhtauduttiin pääasiassa positiivisesti. Suomen ja englannin kielet käsitettiin monin tavoin toisistaan eroavina, mutta niissä nähtiin myös joitakin yhtäläisyyksiä. Sekä eroissa että yhtäläisyyksissä korostui sanaston rooli. Oppilaiden sukupuolella, heidän englannin osaamisellaan ennen kouluikää tai heidän englannin kielen käytöllään vapaa-ajalla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä heidän kielikäsityksiinsä, joskin joitakin pieniä eroja ryhmien välillä oli havaittavissa. Vanhempien tarjoamalla tuella englannin käyttöön ja oppimiseen puolestaan havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys englannin kieleen ja sen oppimiseen liittyviin positiivisiin tunteisiin. Ne, jotka saivat enemmän tukea vanhemmiltaan, kokivat enemmän positiivisia tunteita englantia ja sen oppimista kohtaan. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää muiden taustatekijöiden mahdollisia yhteyksiä kielikäsityksiin, kielikäsitysten pysyvyyttä ajan myötä sekä kielikäsitysten ja oppimistulosten suhdetta.

Due to a proposal made by the Finnish Government in 2018, all Finnish elementary schoolers have begun learning their first foreign language or the second national language in the first grade from the beginning of the year 2020 onwards. Before the year 2020, pupils usually started studying their first foreign language or the second national language in the third grade. The reasons behind the change include efforts to increase pupils’ motivation and positive attitudes towards learning foreign languages, which are based on prior research into Early Language Teaching.

The present study examines the beliefs that Finnish second grade pupils hold about the English language and learning English. The study participants started learning English as a foreign language at school in the first grade. The theoretical background of the study is based on dialogical and sociocultural approaches to learner beliefs. The data used in the present study was originally collected for the Varhennetun kielenopetuksen seurantatutkimus (A follow-up study on early language teaching) project during the autumn of 2020 and the spring of 2021. The data consists of 106 interviews that were analysed using thematic content analysis. In addition, possible connections between the pupils’ background factors and their English-related beliefs were analysed quantitatively.

According to the findings, second graders view English as a tool for spoken communication which is needed particularly in remote contexts, such as travelling abroad or in working life as an adult. The English language and learning English were mainly viewed positively. The Finnish and English languages were seen as different in many ways, but some similarities between them were also found. The role of vocabulary was emphasised in both the differences and similarities. No statistically significant connections were found between the participants’ English related beliefs and their gender, their self-reported level of English skills before school age or their English use in free time. However, the support offered by parents regarding English learning was found to be a statistically significant factor in terms of positive emotions towards English: those with more support from parents seem to experience more positive emotions towards learning English. In future studies, the possible connections between learners’ other out-of-school background factors and their English related beliefs could be explored. Moreover, the stability of learner beliefs over time as well as the relationship between beliefs and learning achievements could be studied.