Koiranomistajan temperamentin ja tunnesiteen yhteys läheisyyshakuisuuteen koiran ja omistajan vuorovaikutuksessa

Abstract

Fyysinen läheisyys ja kosketus ovat keskeinen osa koiran ja omistajan välistä suhdetta sekä vuorovaikutusta. Tutkimustietoa läheisyyshakuisuuteen liittyvistä tekijöistä on kuitenkin vielä vähän. Läheisyyshakuisuus ilmenee omistajien ja koirien valinnoissa ylläpitää fyysistä läheisyyttä tai kosketusta. Aikaisemmassa tutkimuksessa on keskitytty paljolti koiran käyttäytymisen tarkasteluun, ja koiran ja omistajan välistä vuorovaikutusta sekä omistajan käyttäytymistä on tutkittu vähemmän. Tässä tutkimuksessa havainnoimme koiranomistajien ja koirien välistä läheisyyshakuisuutta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja yhdistimme sen kyselytietoon omistajien temperamentista ja omistajien arvioimasta tunnesiteestä koiriinsa. Tavoitteenamme oli selvittää, miten omistajan temperamentti oli yhteydessä omistajan ja koiran väliseen läheisyyshakuisuuteen sekä kosketuksen aloitteentekijään. Toinen tavoitteemme oli tutkia, miten omistajan arvioima tunneside oli yhteydessä omistajan ja koiran väliseen läheisyyshakuisuuteen ja kosketuksen aloitteentekijään. Otos koostui 30 suomalaisesta koira-omistajaparista, joiden vuorovaikutusta havainnoitiin lepo- ja tehtävätilanteissa. Omistajan temperamenttia mitattiin Adult Temperament Questionnaire (ATQ-R) -mittarilla ja tunnesidettä Monash Dog Owner Relationship Scale (MDORS) -kyselyllä. Yhteydet omistajan temperamentin, tunnesiteen, läheisyyshakuisuuden sekä kosketuksen aloitteentekijän välillä analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien avulla. Tulosten mukaan omistajan korkeampi ulospäinsuuntautuneisuus vähensi omistajien ja koirien toistensa lähellä viettämää aikaa sekä lepo- että tehtävätilanteissa. Lähes merkitsevät korrelaatiot kuitenkin viittasivat siihen, että nämä koira-omistajaparit viettivät lähellä olon sijaan tehtävätilanteissa enemmän aikaa kosketuksissa toisiinsa ja, että lepotilanteissa aloitteen kosketukseen teki useammin koira. Tehtävätilanteissa omistajan korkea aisti- ja tunneherkkyys vähensi omistajan aloittamaa kosketuksessa vietettyä aikaa, mutta piirre vaikutti lähes merkitsevästi lisäävän koiran aloitteellisuutta kosketukseen. Lisäksi havaittiin lähes merkitsevä positiivinen korrelaatio kosketuksessa vietetyn ajan ja omistajan tunnesiteen välillä lepotilanteissa. Tunnesiteen ei kuitenkaan havaittu korreloivan aloitteentekijän kanssa. Tämä tutkimus tarjosi uutta tietoa omistajan ominaisuuksien ja läheisyyshakuisuuden välisestä yhteydestä koira-omistajavuorovaikutuksessa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää toistaa tulokset sekä selvittää, mitkä vuorovaikutuksen osatekijät selittävät havaittuja yhteyksiä. Koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa olisi myös tärkeää jatkaa omistajien ja heidän koiriensa välisen vuorovaikutuksen sekä omistajien käyttäytymisen tarkastelua.

Physical proximity and contact are a fundamental part of the relationship and interaction between dog owners and their dogs. However, there is still little research about the factors that influence proximity seeking behaviour, i.e., the choices made by owners and dogs to maintain proximity or physical contact with each other. Earlier studies have mostly observed dog’s behaviour, and dog-owner pair’s mutual interaction and owner’s behaviour have rarely been studied. This Master’s thesis combined behavioural observation of dog owners’ and their dogs’ proximity seeking in different situations with questionnaire data of owners’ temperament and perceived emotional closeness to their dogs. The first aim of this study was to examine how owner’s temperament is associated with proximity seeking between the owner and the dog as well as the initiator of physical contact. Secondly, our goal was to examine the connection of owner-rated emotional closeness to the proximity seeking between the owner and the dog as well as the initiator of physical contact. The sample consisted of 30 Finnish dog-owner pairs, whose interaction was observed in situations with instructed activity (task) and situations without it (rest). Owner’s temperament was measured with Adult Temperament Questionnaire (ATQ-R) and emotional closeness between the dog and the owner with Monash Dog Owner Relationship Scale (MDORS). The connections between owner temperament, perceived emotional closeness, proximity seeking, and the initiator of physical contact were analysed with Spearman's rank correlation coefficients. The results showed that dog-owner pairs with owners high in extraversion/surgency spend less time close to each other in task and rest situations. Instead, marginally significant correlations suggested that in task situations these dog-owner pairs spend more time in physical contact and in rest situations the initiator of physical contact was more often the dog. Additionally, in task situations owner’s high orienting sensitivity decreased time spent in physical contact initiated by the owner but the trait marginally significantly increased dog’s initiative to physical contact. Furthermore, marginally significant positive correlation appeared between owner’s perceived emotional closeness and time spent in physical contact in rest situations. However, there was no correlation between emotional closeness and the initiator of physical contact. This study provided new information about the relationship between owner’s characteristics and proximity seeking behaviour in dog-owner interaction. In the future it would be important to replicate the results and investigate which factors of interaction explain the observed connections. In dog-owner interaction studies it would also be important to continue exploring owners’ and their dogs’ mutual interaction as well as owners’ behaviour.