Suomen kielen ja sairaanhoidon integroidun oppimisen tuki : kokemuksia ja käytänteitä

Abstract

Tutkimuksessani käsittelen kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden suomen kielen oppimista oppimisympäristössä, jossa integroidaan suomen kieltä ja sairaanhoidon ammatillisia sisältöjä. Ammatillinen kielen oppiminen on ajankohtainen aihe sekä toisen kielen oppimisen tutkimuksen kentällä että yhteiskunnallisesti kansainvälisten sairaanhoitajien työllistymisen näkökulmasta. Tutkimukseni on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (Suomen akatemia 2019—2023). Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia ammatillisen kielen ja vuorovaikutuksen oppimistilanteita rakentuu, kun eri osapuolet puhuvat suomen kieltä lingua francana?, 2. Miten suomea toisena kielenä puhuvat ohjaajat tukevat opiskelijoiden ammatillisen kielenkäytön oppimista? ja 3. Miten opiskelijat ja ohjaajat kokevat kieltä ja ammatillisia taitoja integroivan opetuksen tukevan ammatillisen kielitaidon oppimista? Lähestyn aihetta kielen käyttöä korostavasta lingua franca -näkökulmasta. Lingua franca voidaan tulkita kieleksi, jota vähintään yksi vuorovaikutuksen osapuoli käyttää toisena kielenä (Mauranen 2018). Osassa tutkimukseni oppimistilanteita sekä opiskelija että ohjaaja ovat toisen kielen puhujia, osassa vain opiskelija. Lisäksi tarkastelen kielen oppimista sosiokulttuurisesta (Vygotsky 1978), ekologisesta (van Lier 2002, 2004) ja dialogisesta (Linell 1998) näkökulmasta. Näissä korostuvat kielen funktionaalisuus ja vuorovaikutus. Aineistoni on kerätty etnografisesti, ja se sisältää ääni- ja videotallenteita, haastatteluja ja kenttämuistiinpanoja. Oppimistilanneaineistoa analysoin Linellin (1998) episodianalyysilla. Haastatteluaineistoa analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla teemoittelun avulla. Analyysini perusteella oppimistilanteiden vuorovaikutus rakentuu yhteisenä toimintana, jossa ymmärrystä tuetaan eksplisiittisyyden avulla. Ilmaisuja toistetaan, muotoillaan uudelleen ja korjataan. Tilanteisiin tuodaan tietoa hoitotyön käytännöistä, substanssiosaamisesta ja rekistereistä. Suomea toisena kielenä puhuvat ohjaajat tukevat kielen oppimista monipuolisin resurssein ja toimivat sekä ohjaajana että vertaistukena. Aineiston oppimisympäristössä korostuu oppimisen merkityksellisyys ja monipuolinen tuki. Osapuolten vuorovaikutustilanteeseen tuomat erilaiset resurssit mahdollistavat monipuolisen työelämän osaamisen ja kielen oppimisen. Lingua franca -näkökulmaa voidaan soveltaa terveydenhuoltoalan opetuksessa. Tällöin tulisi huomioida turvallisuusnäkökulmat esimerkiksi ilmausten tarkkuutta korostamalla. Kansainvälisten sairaanhoitajien työelämään kytkeytyvää suomen kielen oppimista on syytä tutkia ja kehittää, jotta heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan tukea.