‘’Kyl se stressaa ku ei sua välttämättä nähdä yksilönä’’ : nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten identiteetin neuvottelu työelämän vuorovaikutustilanteissa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja ymmärtää nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten kokemuksia työelämän vuorovaikutustilanteista, joissa he neuvottelevat identiteettiään. Identiteetin neuvottelua lähestytään viestinnän identiteettiteorian kautta, joka kuvailee eri identiteettejä ja identiteettitasoja jatkuvasti vuorovaikutuksessa neuvoteltavana. Tutkielman tavoitteena oli nimenomaan kuvailla nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten kokemuksia ja kokemusten kirjoa, minkä takia aineisto analysoitiin hyödyntäen tulkinnallista kuvailua. Tutkimusaineisto koostui ryhmäkeskustelusta, johon osallistui neljä nuorta ulkomaalaistaustaista naista. Kaikki ryhmäkeskusteluun osallistuneet tekivät sillä hetkellä vuorovaikutteista työtä, joko omassa työyhteisössä tai asiakastyön parissa. Varsinaisen ryhmäkeskustelun aikana osallistujia pyydettiin keskustelemaan vapaasti omista kokemuksista Zoomin välityksellä, sellaisista työelämän vuorovaikutustilanteista, joissa heidän identiteetti tuli näkyväksi. Ryhmäkeskustelussa, jokainen osallistuja on voinut oman halunsa mukaan kertoa sellaisista kokemuksista, joita halusi ryhmän kanssa jakaa. Tulokset osoittavat, että nuoret ulkomaalaistaustaiset naiset kertovat neuvottelevansa nimenomaan heidän taustaansa liittyvää identiteettiä. Ryhmäkeskustelussa ilmenneistä kokemuksista voidaan tunnistaa erilaisia toiseuttamiseen kytkeytyviä kokonaisuuksia. Nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten kertomista kokemuksista välittyy vuorovaikutuksessa käytetyt stereotypiat ja ennakkoluulot sekä ajatus ’’meistä’’ ja ’’heistä’’ sekä toiseuttamiselle tyypillinen paremmuuden korostaminen. Osallistujien kertomat kokemukset toiseuttamisesta liittyvät etenkin stigman kohtaamiseen, muiden oletuksiin, edustajan rooliin ja muiden varovaiseen lähestymiseen. Toiseuttamista koettiin hyvin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja niihin myös suhtauduttiin eri tavoilla. Kaikki osallistujat eivät myöskään kertoneet ylipäätään kokevansa toiseuttamista, mikä puolestaan kuvaa kokemusten moninaisuutta. Tulosten perusteella voidaan myös kuvailla, miten nuoret ulkomaalaistaustaiset naiset suhtautuvat kokemuksiinsa toiseuttamisesta ja mitä he toivoisivat omalta työyhteisöltään ja työelämältä. Osallistujien kokemuksissa ilmeni heidän kertomusten mukaan muihin mukautumista, edustajan roolin omaksumista, kohtaamista, toiseuttamista sekä toiveita paremmasta tulevaisuudesta. Ryhmäkeskustelussa pohdittiin avoimen ja turvallisen työympäristön tärkeyttä sekä omaa roolia sen rakentamisessa. Tämä tutkielma tarjoaa ymmärrystä ja lisää tietoa nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten kokemuksista työelämän vuorovaikutustilanteista, joissa he neuvottelevat identiteettiään. Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi yhdenvertaisuus-, antirasismi-, tai tasa-arvotyötä tekevien keskuudessa. Tulokset tarjoavat myös tietoa, joka kannustaa työnantajia epätasa-arvoisuuteen puuttumiseen ja omien käytänteiden kehittämiseen.