”Androidi”, ”Keisarinna”, ”pissistyrkky”: diskurssianalyysi Sanna Mariniin kohdistuneesta vihapuheesta ja naisvihasta Hommaforumilla

Abstract

Vihapuhe ja naisviha ovat laajasti esiintyviä ja demokraattisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta horjuttavia ilmiöitä. Politiikan kentällä etenkin naispoliitikot kohtaavat häirintää ja erilaisia sukupuoleen ja työhön kohdistuvia paineita. Suomessa keskustelua on herättänyt Sanna Mariniin kohdistuva vihapuhe hänen pääministerikautensa aikana. Tässä tutkielmassa tarkastelin sitä, millaisia vihapuhediskursseja ja naisvihan muotoja Mariniin kohdistui. Tarkasteluni kohdentui Hommaforumilla käytyyn Marinia koskevaan keskusteluun, josta keräsin aineistoksi 460 viestiä. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä oli vihapuhetta ja naisvihaa koskeva tutkimus sekä J.L. Austinin kehittämä puhetekoteoria, ja tutkimusmenetelminä käytin kriittistä diskurssianalyysia sekä retorista analyysia. Tulosten mukaan Mariniin kohdistettiin ristiriitaisia vaatimuksia liittyen naiseuteen, nuoreen ikään sekä pääministeriyteen. Muodostamistani kolmesta vihapuhediskurssista ensimmäisessä Mariniin kohdistuu objektivoivaa, seksualisoivaa, mekanisoivaa ja eläimellistävää epäinhimillistämistä. Toisessa diskurssissa Marin esitetään ylimielisenä ja vallanhimoisena vallankäyttäjänä. Tämä on ristiriidassa kolmannen diskurssin kanssa, jossa Marinista tuotetaan kuvaa turhamaisena ja typeränä puuhastelijana. Vihapuhe ilmeni useimmiten ironian ja sarkasmin muodoissa. Tulokset osoittavat, että naisviha on vahvasti läsnä Mariniin kohdistuvassa vihapuheessa ja että vihapuheessa hyödynnetään naisvihaan kietoutuvia retorisia keinoja. Koska vihapuhe on merkittävä naisvihamielisten asenteiden ylläpitämisen ja levittämisen keino, jolla pyritään heikentämään naisten asemaa politiikassa, on jatkuva vihapuheen tutkiminen tärkeää vihapuheen muotojen tunnistamiseksi ja kitkemiseksi.