English is ‘the language everybody shares’ but it is ‘my native language’ : language ideologies and interpersonal relationships among students in internationalizing higher education

Abstract

Tässä artikkelissa tarkastellaan eri kieli-ideologioiden—eli arkisten kieltä ja sen puhujia koskevien uskomusten—rooleja opiskelijoiden identiteetin rakentamisessa ja neuvotteluissa kansainvälistyvän korkeakoulutuksen kontekstissa. Englanninkielisten opiskelijoiden lisääntyvän monimuotoisuuden myötä kieli-ideologioita on tutkittu mahdollisena opiskelijoiden välisen epätasa-arvon rakentajana. Analysoin kahta fokusryhmäkeskustelua, joiden osallistujat ovat erään suomalaisen yliopiston kansainvälisten englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelijoita. Tutkin opiskelijoiden puhetta kriittisen diskursiivisen psykologian avulla tarkoituksenani ymmärtää mahdollisia yhtymäkohtia kieli-ideologioiden ja opiskelijoiden identiteetin rakentamisen välillä. Kiinnitän erityisesti huomiota opiskelijoiden identiteettineuvotteluihin liittyviin ideologisiin dilemmoihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä uudet että vakiintuneet kieleen liittyvät ideologiat voivat tulla merkityksellisiksi opiskelijoiden identiteetin rakentamisessa ja neuvotteluissa. Pohdin, kuinka opiskelijoiden huomion kiinnittäminen jokaisen opiskelijan monikielisyyteen ja akateemisen kielen erityisiin tarkoituksiin ja ominaisuuksiin saattaa edistää opiskelijoiden välisten osallistavien vuorovaikutussuhteiden diskursiivista kestävyyttä.

This paper examines the roles of different language ideologies—sets of common-sense beliefs about language and its speakers—in students’ identity construction and negotiation in the context of internationalizing higher education. Along with the increasing diversity of students as English speakers, language ideologies have been critically examined for potential contribution to inequalities among students. I analyze two focus group discussions of students from international English-medium instruction master’s programs at a Finnish university. I explore the students’ talk using critical discursive psychology to illuminate possible intersections between language ideologies and students’ situated identity construction, paying attention to ideological dilemmas alongside students’ identity negotiation. The findings indicate that both emerging and established language ideologies may become relevant to students’ identity construction and negotiation. Possibly, turning students’ attention towards the multilinguality of every student and the specific purposes and characteristics of academic language might contribute to the discursive sustainability of inclusive interpersonal relationships among students.