Työ digitalisaation varjossa? : sisällönanalyysi digitalisaation ja työn psykososiaalisen kuormituksen käsittelystä politiikassa

Abstract

Työ on keskeinen osa ihmisen elämää. Työn merkitys ja työtehtävät ovat aikojen saatossa muuttuneet. Muutosten taustalla on niin laajoja makrotason muutostrendejä kuin mikrotason kehityskulkuja. Muutospaine on osaltaan seurausta kapitalistisiin yhteiskuntiin kytkeytyvästä talouskasvun vaatimuksesta, joka ajaa organisaatioita luomaan uusia innovaatioita sekä kehittämään tuotantoaan ja työprosessejaan. 2000-luvulla digitalisaatio on eräs keskeisimmistä ihmisten elämään vaikuttaneista muutoksista, ja digitalisaation edistäminen on noussut myös yhdeksi politiikan kärkitavoitteista. Digitalisaation vaikutukset ulottuvat tämän vuoksi myös työelämään, ja sillä on vaikutuksensa myös työhyvinvointiin ja työn psykososiaaliseen kuormitukseen. Tutkin maisterintutkielmassani sitä, miten digitalisaatiota on pyritty edistämään politiikassa ja miten työn psykososiaalinen kuormitus on samaan aikaan huomioitu.

Tutkielman aineiston muodostaa 11 politiikkadokumenttia. Sisällönanalyysin keinoin selvitän millaisia tavoitteita, perusteluita ja konkreettisia toimenpiteitä niissä annetaan digitalisaation edistämisestä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja työn psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta. Aineistoon valikoituneiden dokumenttien perusteella digitalisaation edistämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen taustalla näyttää vaikuttavan osin samat tavoitteet. Politiikassa korostuu näin ollen tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä kustannusten säästäminen. Dokumentit kertovat lisäksi siitä, että työhyvinvoinnin merkitys on politiikassa tiedostettu niin Suomessa kuin EU-tasolla, ja psykososiaalisen kuormituksen vähentämisen ja ennaltaehkäisyn tarve on tunnustettu. Työlainsäädännön ajantasaistaminen vastaamaan paremmin nykyaikaisen tietotyön tarpeisiin on keskeisin politiikan keino. Konkreettisina keinoina esitetään myös oikeutta olla tavoittamattomissa, nelipäiväistä työviikkoa, työuupumuksen liikennevalomallia sekä työn kehittämiseen tähtäävää verkkovalmennusta. Politiikan avaukset ovat kuitenkin verrattain uusia, joten niiden täytäntöönpano on vasta alkuvaiheessa, ja toimien vaikuttavuudesta ei ole vielä kovin paljon tietoa. Yhteisesti sovitut työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat pelisäännöt ovat kuitenkin tarpeen, jottei työhyvinvoinnin varmistaminen ja edistäminen jää pelkästään työnantajien ja viime kädessä työntekijöiden itsensä vastuulle.