Sukupuolittuneet ja sukupuolineutraalit ammattinimikkeet Helsingin Sanomissa 2000-2021

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolittuneiden ja sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä Helsingin Sanomissa aikavälillä 2000–2021. Tavoitteena on selvittää ammattinimikkeiden käytössä mahdollisesti tapahtunutta ajallista muutosta sekä tarkastella yhteen ammattinimikepariin liittyviä representaatioita ja mahdollista synonymiaa näiden nimikkeiden välillä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten ja kuinka paljon sukupuolittuneiden ja sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttö on muuttunut Helsingin Sanomissa vuosina 2000–2021? 2) Miten valittua ammattinimikeparia esimies–esihenkilö representoidaan? 3) Millaista synonymiaa ammattinimikkeiden esimies ja esihenkilö välillä voidaan havaita?

Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkojulkaisuista aikavälillä 1.1.2000–31.12.2021. Aineisto koostuu seitsemästä ammattinimikeparista, jotka ovat esimies–esihenkilö, lakimies–juristi, virkamies–viranhaltija, puhemies–puheenjohtaja, sähkömies–sähköasentaja, putkimies–putkiasentaja sekä palomies–pelastaja, joita tutkimalla luotiin kuvaajat kuvaamaan kvantitatiivista muutosta ajallisesta näkökulmasta. Kvalitatiivisen aineiston analyysissa tarkastelun kohteena oli ammattinimikepari esimies–esihenkilö, jonka pohjalta selvitettiin tapausesimerkkinä, miten kyseisiä nimikkeitä on käytetty uutisteksteissä viime vuosien aikana.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kieliteorian ideationaalisen metafunktion alatyyppiin eksperientaaliseen metafunktioon. SF-kieliteoria toimii myös tutkielman analyysimenetelmänä. Hyödynsin verbien prosessityyppejä selvittääkseni nimikkeistä esiin nousevia representaatioita, joiden vertailun pohjalta tarkastelin mahdollista synonymiaa ja sen laatua.

Kvantitatiivisen aineiston analyysin tulokset osoittavat, että yleisesti ottaen sukupuolineutraalit nimikkeet ovat käyttömäärissä saavuttamassa sukupuolittuneita nimikkeitä. Kvalitatiivinen aineisto puolestaan osoitti, että esimies ja esihenkilö kuvattiin hyvin samankaltaisiksi. Käytetyin prosessityyppi oli materiaalinen prosessityyppi, jolla molemmat nimikkeet kuvattiin pääasiassa aktiivina toimijoina, esimies hieman konkreettisempia tekoja tekevänä verrattuna esihenkilöön. Mentaalinen prosessityyppi kuvasi esimiehen suuntautuvan enemmän muihin ihmisiin ja ympäristöön, kun taas esihenkilö vaikutti olevan vahvemmin omassa päässään asioita prosessoiva. Synonymian laaduksi osoittautui propositionaalinen synonymia.