Minä koululaisena : lukivaikeuden sekä ADHD:n inattentio- ja hyperaktiivisuusoireiden yhteydet lapsen oppijaminäkuvaan

Abstract

Lukivaikeudella tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta, joka ilmenee muun muassa lukusujuvuuden heikkoutena. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöllä (ADHD) puolestaan tarkoitetaan kehityksellistä häiriötä, jonka oirekuvaan liittyy esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, yliaktiivisuutta ja levottomuutta. Oireet jaetaan kahteen luokkaan: inattentiivisiin ja hyperaktiivis-impulsiivisiin oireisiin. Lukivaikeus ja ADHD ovat häiriöitä, joilla voi olla vaikutusta lapsen koulunkäyntiin. Oppijaminäkuva taas kuvastaa koululaisen käsitystä omasta kompetenssistaan eri koulunkäynnin alueilla ja eri oppiaineissa. Tämä käsitys kehittyy muun muassa ikätovereihin vertaamisen perusteella. Lukivaikeudella on aiemmin todettu olevan yhteys kielteiseen oppijaminäkuvaan, mutta ADHD:n osalta tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimustietoa oppijaminäkuvasta ei juuri löydy myöskään niillä lapsilla, joilla lukivaikeuden lisäksi esiintyy myös ADHD:ta. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, onko lukivaikeudella ja lukivaikeuden yhteydessä havaituilla ADHD-oireilla yhteyttä oppijaminäkuvaan. Lisäksi tutkimme erikseen ADHD:hen liittyvien inattentiivisuus- ja hyperaktiivisuusoireiden yhteyttä oppijaminäkuvaan. Tutkimuksemme pohjautuu Niilo Mäki Instituutin (NMI) Lastentutkimusklinikan arkiston kliiniseen dataan, joka on kerätty vuosina 2013–2020. Aineistomme koostui 145:stä klinikalle koulunkäynnissä ilmenneiden vaikeuksien vuoksi saapuneesta lapsesta. Lukivaikeuden arviointi perustui kahteen eri lukusujuvuustestiin: Lukilasse tai ÄRPS-testi. ADHD-oireiden määrää mitattiin opettajan arvioimalla TRF lomakkeella. Oppijaminäkuva puolestaan koostui viidestä osa-alueesta, joita tutkittiin Minä koululaisena - lomakkeeseen pohjaten. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä vertasimme oppijaminäkuvan skaalojen standardipisteitä normiaineiston keskiarvoon hyödyntämällä yhden otoksen t-testiä. Lukivaikeuden yhteydessä esiintyneiden ADHD-oireiden sekä inattentio- ja hyperaktiivisuusoireiden erillistä yhteyttä oppijaminäkuvan skaaloihin tutkittiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että lapsilla, joilla lukivaikeuden kriteeri täyttyy, oppijaminäkuva on normiaineistoon verrattuna kielteisempää. Lisäksi tässä ryhmässä ADHD-oireet ja erityisesti ADHD:n inattentio-oireet selittivät oppijaminäkuvaan liittyviä ilmiöitä kuten koulussa viihtymistä, koululaistaitoja ja ponnistelua koulutyössä. Hyperaktiivisuusoireet puolestaan selittivät lapsen arvioita koululaistaidoistaan. Tulosten mukaan lukivaikeudella ja ADHD-oireilla on siis yhteyksiä lapsen oppijaminäkuvaan, jolla puolestaan on todettu olevan keskeinen merkitys koulusuoriutumiselle. Näiden yhteyksien tunteminen on keskeistä, jotta tukitoimia osataan kohdentaa oikeille ryhmille ja oikeisiin ilmiöihin. Oikeanlainen tuki voi toimia suojaavana tekijänä oppijaminäkuvan myönteiselle kehitykselle, ja parantaa lapsen koulusuoriutumista. Kun ADHD:n ja lukivaikeuden negatiiviset yhteydet lapsen hyvinvoinnille tunnetaan, on syytä tarkastella myös sitä, miten oppijaminäkuva on yhteydessä esimerkiksi emotionaaliseen hyvinvointiin. Vaikka tutkimuksessa korostuu etenkin ADHD-oireiden vaikeuden merkitys, myöskään lukivaikeuden osuutta ilmiön taustalla ei tule poissulkea. Koska aiempaa tutkimusta etenkin oppijaminäkuvan ja ADHD:n yhteyksistä ei juuri ole, on aihetta syytä tutkia lisää.