Lapsen temperamenttipiirteiden yhteys oppijaminäkuvaan

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää lapsen temperamenttipiirteiden yhteyttä lukemisen ja matematiikan oppijaminäkuvaan ensimmäisen luokan syksyllä sekä sitä, onko temperamenttipiirteissä sekä lukemisen ja matematiikan oppijaminäkuvissa havaittavissa sukupuolten välisiä eroja. Lisäksi tutkittiin, ennustavatko temperamenttipiirteet lukemisen ja matematiikan oppijaminäkuvaa keväällä, kun oppijaminäkuvan taso syksyllä on huomioitu sekä onko näissä yhteyksissä havaittavissa sukupuolieroja. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimusta. Tutkittavina olivat 156 ensimmäisen luokan oppilasta (77 poikaa ja 79 tyttöä). Lapsen temperamenttia arvioitiin opettaja-arviona ja lukemisen sekä matematiikan oppijaminäkuvaa lapsen oman arvion avulla. Lisäksi sekä lapsen lukutaitoa että matemaattisia taitoja arvioitiin kahdella testillä. Tilastolliset analyysit toteutettiin Pearsonin korrelaatiokertoimen, riippumattomien otosten t-testin ja hierarkkisen regressioanalyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että mitä estyneempi lapsi opettajan arvion mukaan oli, sitä heikommaksi hän raportoi matematiikan oppijaminäkuvansa ensimmäisen luokan syksyllä. Lisäksi oppilaan matalampi tehtäväorientaatio oli negatiivisesti yhteydessä syksyn lukemisen oppijaminäkuvaan. Temperamenttipiirteistä matala tehtäväorientaatio ja negatiivinen emotionaalisuus olivat tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Lisäksi pojilla oli korkeampi matematiikan oppijaminäkuva sekä syksyllä että keväällä. Tutkimuksessamme lapsen estyneisyys ennusti tytöillä matalampaa matematiikan oppijaminäkuvaa ensimmäisen luokan keväällä. Lisäksi lapsen negatiivinen emotionaalisuus oli positiivisesti yhteydessä kevään matematiikan oppijaminäkuvaan. Mikään temperamenttipiirre ei ollut yhteydessä kevään lukemisen oppijaminäkuvaan.

Tutkimuksemme toi lisätietoa erityisesti estyneisyyden yhteydestä oppiainekohtaiseen oppijaminäkuvaan sekä ensimmäisen luokan syksyllä että keväällä, kun oppijaminäkuvan taso syksyllä oli huomioitu. Onkin tärkeää tukea estyneiden lapsien koulu-uran aloitusta ja heidän käsityksiään itsestä oppijoina. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia myös opettajan merkitystä lapsen temperamenttipiirteiden ja oppijaminäkuvan yhteyden välillä sekä sitä, miten erilaiset temperamenttiprofiilit ovat yhteydessä oppiainekohtaiseen oppijaminäkuvaan.