“Becoming a Finn” in the United States : the representations of foodways, language, sports, and music in the processes of identity formation in contemporary Finnish-American fiction

Abstract

This dissertation explores the construction of Finnish-American identities in the United States in Finnish-American fiction published in the late 20th and early 21st centuries. Despite the high number of titles, the literature produced by the descendants of Finnish immigrants is understudied in comparison to other ethnic and immigrant literatures in the USA and Canada. The present dissertation contributes to filling this gap. Drawing on the theoretical framework of transcultural and transnational studies, especially Mary Louise Pratt’s (1992/2008) concepts of transculturation and a contact zone, the study raises the question what roles four cultural practices – foodways, language, sports, and music – play in constructing the characters’ Finnish-American identities through creative cultural fusion. (1) Foodways are analyzed in Lauri Anderson’s collections of short stories Heikki Heikkinen (1995), Misery Bay (2002), and Back to Misery Bay (2007); (2) the roles of languages in creating “American Plus Finnish” transcultural identity in Patricia Eilola’s novels of formation A Finntown of the Heart (1998) and A Finntown of the Soul (2008); (3) sports and transnational and regional identity are analyzed in the collection Heikki Heikkinen by Anderson and the novel Welcome to Shadow Lake (1996) by Martin Koskela; and (4) music in Welcome to Shadow Lake by Koskela. The study discusses (1) old and new foodways in relation to ethnocultural boundaries, dynamic intergenerational relations, and strong regional Michigan’s Finnish identities; (2) illuminates languages, accents, and names in self-positioning in Finnish- and English-speaking worlds; (3) highlights the Olympic games, winter sports, and the US sports in Michigan’s Finnish-American identity-building; and (4) illustrates the significance of live and recorded music in relation to the identity formation of US-born Finnish generations. The analysis of these four practices emphasizes the transcultural and transnational dynamics of identity formation as taking place through constant encounter, negotiation, and mutual influence of Finnish, American, and Finnish-American cultural elements.

Tämä väitöstutkimus tarkastelee suomalais-amerikkalaisten identiteettien rakentumista 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun alun Yhdysvalloissa julkaistussa suomalais-amerikkalaisessa kirjallisuudessa. Suomalaisten siirtolaisten jälkeläisten tuottamaa kirjallisuutta on sen runsaudesta huolimatta tutkittu vähän verrattuna muiden etnisten ja maahanmuuttajaryhmien Yhdysvalloissa ja Kanadassa julkaistuun kirjallisuuteen. Tämä tutkimus täyttää tätä aukkoa. Tutkimus hyödyntää transkulttuurisuuden ja transnationaalisuuden teorioita, erityisesti Mary Louise Prattin (1992/2008) transkulturaation ja kontaktivyöhykkeen käsitteitä ja kysyy, millaisia rooleja kulttuurisilla käytänteillä, ruokakulttuurilla, kielellä, urheilulla ja musiikilla on suomalais-amerikkalaisten henkilöhahmojen identiteettien rakentumisessa luovan kulttuurisen fuusion puitteissa. Ruokakulttuuria tutkitaan Lauri Andersonin novellikokoelmissa Heikki Heikkinen (1995), Misery Bay (2002) ja Back to Misery Bay (2007). Kielen rooleja tarkastellaan ”amerikkalainen plus suomalainen” -identiteettien rakentumisessa Patricia Eilolan kehitysromaaneissa A Finntown of the Heart (1998) ja A Finntown of the Soul (2008). Urheilun roolia transnationaalisen ja paikallisen identiteetin muotoutumisessa analysoidaan kahdessa novellikokoelmassa, jotka ovat Andersonin Heikki Heikkinen ja Martin Koskelan Welcome to Shadow Lake (1996). Myös musiikin ja identiteetin yhteyttä käsitellään Koskelan teoksessa. Tutkimus tarkastelee perinteisen ja uuden ruokakulttuurin etnokulttuurisia rajoja, dynaamisia sukupolvienvälisiä suhteita ja Michiganin vahvoja suomalaisia paikallisidentiteettejä. Se valaisee kielten, aksenttien ja nimien rooleja itsemäärittelyssä suomen- ja englanninkielisissä konteksteissä, ja korostaa olympialaisten, talviurheilun ja amerikkalaisten urheilulajien merkitystä Michiganin suomalais-amerikkalaisten identiteettien rakentumisessa. Se myös kuvaa elävän ja nauhoitetun musiikin tärkeyttä Yhdysvalloissa syntyneiden, toisen polven suomalaissiirtolaisten identiteettien muotoutumisessa. Näiden neljän käytännön analyysi korostaa identiteetin rakentumisen transkulttuurista ja transnationaalista dynamiikkaa ja sen muotoutumista jatkuvassa kohtaamisen, neuvottelun sekä suomalaisten, amerikkalaisten ja suomalais-amerikkalaisten elementtien vaikutussuhteissa.